Hietamäen lakkautettu asema Uudenkaupungin radalla. Hietamäen rautatieasema on valmistunut vuonna 1924, yhtä aikaa koko Uudenkaupungin radan valmistumisen kanssa. Aseman on suunnitellut Jarl Ungern. Asema sivurakennuksineen on ollut toukokuusta 2008 lähtien yksityisomistuksessa.

Hietamäen lakkautettu asema Uudenkaupungin radalla. Hietamäen rautatieasema on valmistunut vuonna 1924, yhtä aikaa koko Uudenkaupungin radan valmistumisen kanssa. Aseman on suunnitellut Jarl Ungern. Asema sivurakennuksineen on ollut toukokuusta 2008 lähtien yksityisomistuksessa.

Ähtärin rautatiemaseman on suunnitellut Knut Nylander. Liikennepaikka avattiin ensin pysäkkinä 1896 ja V luokan asemana 1902. Nykyisin Ähtärin asema on miehittämätön, ja liikenteenohjaus hoidetaan kaukokäytöllä Seinäjoella sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta käsin.

Isosannan sahan raide. Pori- Haapamäki -radan raide erkaantuu Ruosniemen asemalta kohti Isosannan sahaa. Isosannan saha lopetettiin vuonna 1939. Saha on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä, Porin teollisuusmaisemaa.

Tammisaaren rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tammisaaressa Raaseporin kaupungissa. Asema avattiin 8. lokakuuta 1873 samaan aikaan Hangon ja Hyvinkään välisen rautatien kanssa. Asemalla pysähtyvät Karjaan ja Hangon väliset taajamajunat. Vuonna 1873 valmistuneen asemarakennuksen on suunnitellut Knut Nylander, ja se on yksi Hyvinkää–Hanko-radan kolmesta säilyneestä alkuperäisestä asemarakennuksesta

Kirkkonummen asema ja asemapuistoa. Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samoin piirustuksin kuin Kauklahden rautatieasema Espoossa. Se on rakennettu 1901–1903 ja sen lähellä on lisäksi tavaramakasiini, huoltorakennuksia ja työntekijän asunto. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014, mutta asemalla on lippuautomaatti.

Herralan asema sijoitettiin rautatien ja Hollolasta Mäntsälän ja Orimattilan suuntaan kulkevan maantien risteykseen lähes 20 kilometrin päähän Hollolan kirkosta. Alkuperäinen Riihimäen–Pietarin rautatien asema avattiin liikenteelle 1869, jolloin valmistui myös Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

Myrskylän lakkautettu asema ja puretut raiteet ilmasta käsin kuvattuna. Aseman rakennuskanta koostuu päärakennuksesta ja aseman hoitajan virka-asunnosta. Aseman kohdalla on Lipon vartioimaton tasoristeys.

Kauhavan rautatieasema Pohjanmaan radalla. Aseman on suunnitellut Knut Nylander. Asemarakennus on rakennettu 1884 ja sitä on laajennettu jatkamalla 1903 Nylanderin seuraajan Bruno Granholmin laatimien piirustusten mukaan.

Isosannan sahan raide. Pori- Haapamäki -radan raide erkaantuu Ruosniemen asemalta kohti Isosannan sahaa. Isosannan saha lopetettiin vuonna 1939. Saha on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä, Porin teollisuusmaisemaa.

Retretin seisakkeella ei ole asemarakennusta, mutta laiturialueella on Olavi Lanun 1987 valmistunut suurikokoinen veistos "Siirtolohkare", joka toimii matkustajien sadekatoksena. Savonlinnan ja Parikkalan välillä kulkevat henkilöjunat pysähtyvät Retretissä. Liikennepaikalla ei ole lipunmyyntiä.

Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1911, ja liikenne pääsi alkamaan asemalle 16. lokakuuta 1911. Asema-alueelle rakennettiin myös asemapäällikön rakennus, tavaramakasiini, vesitorni, varastoja ja veturitalli, jota myöhemmin laajennettiin viisipaikkaiseksi.

Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1911, ja liikenne pääsi alkamaan asemalle 16. lokakuuta 1911. Asema-alueelle rakennettiin myös asemapäällikön rakennus, tavaramakasiini, vesitorni, varastoja ja veturitalli, jota myöhemmin laajennettiin viisipaikkaiseksi.

Hangon rautatieaseman laiturikatos. Asema avattiin 8.10.1873 Hyvinkäältä Hankoon rakennetun yksityis­radan pääteasemaksi. Jarl Ungernin suunnittelmaa rakennusta pidetään yhtenä varhaisimpana funktionalistista tyylisuuntaa edustavista asemarakennuksista Suomessa. Tällä hetkellä rakennus on yksityisomistuksessa.

Vaasan asema on rakennettu vuonna 1882 ja sitä on laajennettu 1908. Matkakeskuksen laajennus, pihakatos sekä linja-autolaiturit ovat valmistuneet 2008. Rautatieasema ja sen ympäristö muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.

Vaasan asema on rakennettu vuonna 1882 ja sitä on laajennettu 1908. Matkakeskuksen laajennus, pihakatos sekä linja-autolaiturit ovat valmistuneet 2008. Rautatieasema ja sen ympäristö muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.

Kauhavan rautatieasema Pohjanmaan radalla. Aseman on suunnitellut Knut Nylander. Asemarakennus on rakennettu 1884 ja sitä on laajennettu jatkamalla 1903 Nylanderin seuraajan Bruno Granholmin laatimien piirustusten mukaan.

Kauhavan rautatieasema Pohjanmaan radalla. Aseman on suunnitellut Knut Nylander. Asemarakennus on rakennettu 1884 ja sitä on laajennettu jatkamalla 1903 Nylanderin seuraajan Bruno Granholmin laatimien piirustusten mukaan.

Hämeenlinnan rautatieaseman sisätiloja. Asema on Suomen rataverkolla Hämeenlinnassa sijaitseva pääradan rautatieasema. Se on yksi Suomen vanhimpia rautatieliikennepaikkoja, sillä maan ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Nykyisen punatiilisen asemarakennuksen on piirtänyt Thure Hellström, ja se on valmistunut vuonna 1921.

Hämeenlinnan rautatieaseman sisätiloja. Asema on Suomen rataverkolla Hämeenlinnassa sijaitseva pääradan rautatieasema. Se on yksi Suomen vanhimpia rautatieliikennepaikkoja, sillä maan ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Nykyisen punatiilisen asemarakennuksen on piirtänyt Thure Hellström, ja se on valmistunut vuonna 1921.

Vaasan asema on rakennettu vuonna 1882 ja sitä on laajennettu 1908. Matkakeskuksen laajennus, pihakatos sekä linja-autolaiturit ovat valmistuneet 2008. Rautatieasema ja sen ympäristö muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.

Vaasan asema on rakennettu vuonna 1882 ja sitä on laajennettu 1908. Matkakeskuksen laajennus, pihakatos sekä linja-autolaiturit ovat valmistuneet 2008. Rautatieasema ja sen ympäristö muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.

Laihian asemarakennus rakennettiin vuosina 1881–1883 Vaasan radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Liikennepaikka otettiin käyttöön 22.11.1882 väliaikaiselle matkustaja- ja tavaraliikenteelle. Henkilöliikenteen pysähdykset Laihialla lopetettiin 20. kesäkuuta 2016.

Kauhavan rautatieasema Pohjanmaan radalla. Aseman on suunnitellut Knut Nylander. Asemarakennus on rakennettu 1884 ja sitä on laajennettu jatkamalla 1903 Nylanderin seuraajan Bruno Granholmin laatimien piirustusten mukaan.

Savonlinnan asemarakennus on rakennettu vuonna 1907. Piirustukset laati rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholm. Aseman ulkoasuun on sittemmin tehty muutoksia. Museovirasto on määritellyt Savonlinnan vanhan rautatieaseman yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Laihian asemarakennus rakennettiin vuosina 1881–1883 Vaasan radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Liikennepaikka otettiin käyttöön 22.11.1882 väliaikaiselle matkustaja- ja tavaraliikenteelle. Henkilöliikenteen pysähdykset Laihialla lopetettiin 20. kesäkuuta 2016.

Jorvaksen asema-alue remontissa, jonka myötä mm. alikulut ja laiturit uusitaan. U-juna vanhalla laiturilla. Jorvaksen rautatieseisake on lähijunien seisake Jorvaksessa Kirkkonummella, Masalan ja Tolsan asemien välissä. Seisake avattiin 1903.

Lipunmyynti lopetettiin Lahdessa vuoden 2020 aikana ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti. Vuonna 1935 valmistuneen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Nykyisiä palveluja ovat mm. R-kioski ja asemaravintola.

Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.

Turengin asema on Suomen vanhimpia, sillä se kuuluu vuonna 1862 avatun Suomen ensimmäisen rataosuuden (Helsinki–Hämeenlinna) alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus samalta vuodelta on lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu.

Jorvaksen asema-alue remontissa, jonka myötä mm. alikulut ja laiturit uusitaan. U-juna vanhalla laiturilla. Jorvaksen rautatieseisake on lähijunien seisake Jorvaksessa Kirkkonummella, Masalan ja Tolsan asemien välissä. Seisake avattiin 1903.

Laiturit länteen Espoon rautatieasemalla. Asema on avattu 1903. Asemarakennus rakennettiin vuonna 1903 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaisesti. Vanha asemarakennus on pysynyt paikallaan yli 100 vuotta, mutta sen molemmin puolin ratalinjaus on muuttunut.

Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.

Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.

Aseman suunnittelija on ollut todennäköisesti Knut Nylander. Asemarakennus valmistui vuonna 1889 ja sitä laajennettiin vuonna 1905 Bruno Granholmin alkuperäistä rakennustapaa noudattaneiden suunnitelmien mukaisesti. Tyypillinen Savon radan puinen asemarakennus on tyhjillään. Ratapihalla on kohtausraiteita, laitimmaista voidaan käyttää myös raakapuun kuormaukseen.

Matkustajia Jyväskylän asemalla. VR otti käyttöön maskipakon koronaleviämistä vastaan. Asema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui.

Ympäristöä Kyläsaaren aseman entisellä tontilla Pori-Mäntyluoto-radan varrella. Asemalle vievällä tiellä lähellä rataa ojassa on siltarumpu.

Turengin asema on Suomen vanhimpia, sillä se kuuluu vuonna 1862 avatun Suomen ensimmäisen rataosuuden (Helsinki–Hämeenlinna) alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus samalta vuodelta on lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu.

Kirkkonummen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samoin piirustuksin kuin Kauklahden rautatieasema Espoossa. Se on rakennettu 1901–1903 ja sen lähellä on lisäksi tavaramakasiini, huoltorakennuksia ja työntekijän asunto. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014, mutta asemalla on lippuautomaatti.

Kolhon rautatieasema on Mänttä-Vilppulassa, Kolhon kylässä. Se on yksi alkuperäisistä rataosan Tampere–Haapamäki varrella sijaitsevista asemista. Se rakennettiin pysäkiksi vuosina 1881–1883, mutta laajennettiin nykyiseen asuunsa vuonna 1900 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaisesti.

Lipunmyynti lopetettiin Lahdessa vuoden 2020 aikana ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti. Vuonna 1935 valmistuneen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Nykyisiä palveluja ovat mm. R-kioski ja asemaravintola.

Lipunmyynti lopetettiin Lahdessa vuoden 2020 aikana ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti. Vuonna 1935 valmistuneen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Nykyisiä palveluja ovat mm. R-kioski ja asemaravintola.

Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.

Pasilan autojuna-asemalla lastataan kyytiin autot, matkustajat lähtevät autojunan kyytiin vieressä olevalta Pasilan rautatieasemalta. Autojuna-asema sijaitsee Keski-Pasilassa Mall of Triplan ja Hartwall Areenan välissä.

Helsingin päärautatieasema. Liikennepaikka avattiin vuonna 1862 ja nykyinen Eliel Saarisen suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1919. Graniittinen asemarakennus on tunnettu kellotornistaan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin Lyhdynkantajat-patsaista.

Hikiän asemarakennus on rakennettu vuosina 1867–1869 Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä on laajennettu vuonna 1873 Nylanderin ja vuonna 1904 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.

Uusrenessanssityyliä edustavan Mikkelin aseman piirustukset on hyväksytty 1888 ja se on rakennettu Savonradan yhteydessä. Asemarakennus on edelleen alkuperäinen ja sitä on laajennettu vuosina 1902 ja 1925.

Joensuun liikennepaikan eri osien muutoksia. Muutostöitä mm. Joensuun asemalla sekä Sulkulahdessa. Rakenteilla on mm. uusi kohtausraide sekä yhteys tavararatapihoille.

Joensuun liikennepaikan eri osien muutoksia. Muutostöitä mm. Joensuun asemalla sekä Sulkulahdessa. Rakenteilla on mm. uusi kohtausraide sekä yhteys tavararatapihoille.

Pasilan autojuna-asemalla lastataan kyytiin autot, matkustajat lähtevät autojunan kyytiin vieressä olevalta Pasilan rautatieasemalta. Autojuna-asema sijaitsee Keski-Pasilassa Mall of Triplan ja Hartwall Areenan välissä.

Parikkalan asema on avattu 1908, ja se on rakennettu Bruno Granholmin laatimien V luokan C-tyypin aseman piirustusten perusteella Parikkalan kirkosta pari kilometriä pohjoiseen Kangaskylään

Joensuun aseman sisätilat. Aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Asema on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita.

Kahvipiste Lahti-Kouvola -välin junavaunussa. Matkustajille on tarjolla kahvia ja vettä. Koronatilanteesta johtuen esillä on myös käsidesipulloja.

Heinäveden vanha asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Asema on ollut miehittämätön jo 1980-luvun lopulta saakka, mutta kaikki rataosuudella Pieksämäki–Joensuu kulkevat henkilöjunat pysähtyvät asemalla.

Kalannin lakkautettu asema Uudenkaupungin radalla. Rautatieasema on valmistunut vuonna 1924, yhtä aikaa koko Uudenkaupungin radan valmistumisen kanssa. Aseman on suunnitellut Jarl Ungern. Asema on ollut vuodesta 2008 lähtien yksityisomistuksessa.

Joensuun aseman sisätilat. Aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Asema on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita.

Uudenkaupungin asema on Thure Hellströmin suunnittelema ja se valmistui radan myötä vuonna 1924. Asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 2008 ja jo vuonna 2007 se siirtyi Senaattikiinteistöjen myyntikohteeksi.

Kalannin lakkautettu asema Uudenkaupungin radalla. Rautatieasema on valmistunut vuonna 1924, yhtä aikaa koko Uudenkaupungin radan valmistumisen kanssa. Aseman on suunnitellut Jarl Ungern. Asema on ollut vuodesta 2008 lähtien yksityisomistuksessa.

Joensuun liikennepaikan eri osien muutoksia. Muutostöitä mm. Joensuun asemalla sekä Sulkulahdessa. Rakenteilla on mm. uusi kohtausraide sekä yhteys tavararatapihoille.

Pasilan autojuna-asemalla lastataan kyytiin autot, matkustajat lähtevät autojunan kyytiin vieressä olevalta Pasilan rautatieasemalta. Autojuna-asema sijaitsee Keski-Pasilassa Mall of Triplan ja Hartwall Areenan välissä.

Luston asemarakennus rakennettiin vuosina 1906–1908 rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin vuonna 1906 laatimien IV luokan aseman piirustusten mukaisesti. Ulkoasultaan jugendtyylinen asema on pääpiirteissään säilynyt alkuperäisenä.

Hangon rautatieasema avattiin 8.10.1873 Hyvinkäältä Hankoon rakennetun yksityis­radan pääteasemaksi. Jarl Ungernin suunnittelmaa rakennusta pidetään yhtenä varhaisimpana funktionalistista tyylisuuntaa edustavista asemarakennuksista Suomessa. Tällä hetkellä rakennus on yksityisomistuksessa.

Joensuun liikennepaikan eri osien muutoksia. Muutostöitä mm. Joensuun asemalla sekä Sulkulahdessa. Rakenteilla on mm. uusi kohtausraide sekä yhteys tavararatapihoille.

Lahden ratapihaa ja varikkoa ilmasta käsin kuvattuna. Lahden ratapiha ja sen länsipää on muutosvaiheessa. Ratavarsi on kaavoitettu uudelleen ja ratapiha mahdollisesti siirtyy toisaalle. Lahdessa radan varren alueet kokevat suuria muutoksia tulevaisuudessa. Alueesta on tehty laaja rakennushistoriaselvitys 2012.

Lahden ratapihaa ja varikkoa ilmasta käsin kuvattuna. Lahden ratapiha ja sen länsipää on muutosvaiheessa. Ratavarsi on kaavoitettu uudelleen ja ratapiha mahdollisesti siirtyy toisaalle. Lahdessa radan varren alueet kokevat suuria muutoksia tulevaisuudessa. Alueesta on tehty laaja rakennushistoriaselvitys 2012.

Lahden ratapihaa ja varikkoa ilmasta käsin kuvattuna. Lahden ratapiha ja sen länsipää on muutosvaiheessa. Ratavarsi on kaavoitettu uudelleen ja ratapiha mahdollisesti siirtyy toisaalle. Lahdessa radan varren alueet kokevat suuria muutoksia tulevaisuudessa. Alueesta on tehty laaja rakennushistoriaselvitys 2012.

Jorvaksen asema-alue remontissa, jonka myötä mm. alikulut ja laiturit uusitaan. Jorvaksen rautatieseisake on lähijunien seisake Jorvaksessa Kirkkonummella, Masalan ja Tolsan asemien välissä. Seisake avattiin 1903.

Koronapandemiasta johtuvan ravintolasulun vuoksi Aseman Wursti Helsingin päärautatieasemalla oli suljettuna. Sulun aikana sai myydä ainoastaan take away-tuotteita.

Ahtialan rautatieasema Lahdessa ilmasta käsin kuvattuna. Heinolan rata valmistui vuonna 1932. Aikataulun mukainen henkilöliikenne lakkautettiin 1968. Asemalla järjestetään yhteisöllisiä tapahtumia.

Veturitallit Sysmäjärven asema-alueella. Sysmäjärven rautatieasema avattiin liikenteelle 1. joulukuuta 1927 ja matkustajaliikenne loppui 2. kesäkuuta 1957. Liikennepaikalla on edelleen raakapuunkuormausta.

Vesitorni Sysmäjärven asema-alueella. Sysmäjärven rautatieasema avattiin liikenteelle 1. joulukuuta 1927 ja matkustajaliikenne loppui 2. kesäkuuta 1957. Liikennepaikalla on edelleen raakapuunkuormausta.

I-lähijunan monitori. Pukinmäki puuttuu junan reitiltä, mutta muut ohitettavat asemat Malmi, Tapanila ja Puistola näkyvät monitorissa.

Maskipakko tuli voimaan HSL-liikenteessä 13.3.2021. Asiasta kertova tarra Flirt-lähijunassa.

Aseman ympäristöä Teuvassa. Teuvan asema avattiin vuonna 1913. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen asema sijaitsee Teuvan kirkonkylässä. Nykyään rakennus on yksityisomistuksessa.

I-lähijunan monitori. Pukinmäki puuttuu junan reitiltä, mutta muut ohitettavat asemat Malmi, Tapanila ja Puistola näkyvät monitorissa.

Ilomantsin asemarakennus. Liikenne Ilomantsiin aloitettiin 1. elokuuta 1967. Vuosina 1967–1969 Ilomantsiin oli tavaraliikenteen lisäksi myös henkilöliikennettä. Asemarakennuksessa toimii yksityisyritys. Raakapuun lastauspaikka.

Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Riihimäen nykyisen asemarakennuksen on suunnitellut Thure Hellström ja se on valmistunut vuonna 1935.

Kauklahden asemarakennuksen, joka edustaa tyyliltään kansallisromantiikkaa, suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm ja se valmistui vuonna 1903. Asemarakennus on säilynyt alkuperäisen kokoisena, mutta joitakin yksityiskohtia sen ulkomuodossa on muutettu.

Järvelän rautatieasema. Alkuperäinen Riihimäen–Pietarin rautatien asema avattiin liikenteelle 1869, jolloin valmistui myös Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

Kontiolahden asemarakennus ja muut rakennukset ovat vuodelta 1908, suunnittelija on Thure Hellström. Asema-alueen rakennukset ovat yksityiskäytössä.

Vanha veturitalli ja vesitorni Lahden varikolla ilmasta käsin kuvattuna. Lahden ratapiha ja sen länsipää on muutosvaiheessa. Ratavarsi on kaavoitettu uudelleen ja ratapiha mahdollisesti siirtyy toisaalle. Lahdessa radan varren alueet kokevat suuria muutoksia tulevaisuudessa.

Aikataulunäyttö Lappeenrannan rautatieasemalla. Lappeenrannan nykyinen rautatieasema valmistui 1936. Se sijaitsee keskustataajaman etelälaidalla noin kilometrin päässä ydinkeskustasta.

Vinkkilän rautatieasema on Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema. Asemarakennus valmistui Jarl Ungernin piirustusten mukaan vuonna 1923. Asema on ollut yksityisomistuksessa vuodesta 2008.

Joensuun ratapihaa ja liikennepaikan eri osien muutoksia. Rakenteilla on mm. uusi kohtausraide sekä yhteys tavararatapihoille.

Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.

Sisätiloja Riihimäen rautatieasemalla. Asema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Riihimäen nykyisen asemarakennuksen on suunnitellut Thure Hellström ja se on valmistunut vuonna 1935.

Ilmalan rautatieasema Helsingissä on HSL-alueen lähijunien käyttämä rautatieliikennepaikka Helsingissä Pasilan ja Huopalahden asemien välissä. Helsingin päärautatieasemalta sinne on matkaa noin neljä kilometriä. Asema avattiin 1967.

Lahden asemahalli on tyhjentynyt matkustajista korona-aikana. Vuonna 1935 valmistuneen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Nykyisiä palveluja ovat mm. R-kioski ja asemaravintola.

Keran asema on lähijunien asema Espoossa Karamalmin teollisuusalueella, Kilon ja Kauniaisten asemien välissä, noin 15 km:n päässä Helsingin päärautatieasemasta. Tavaraliikenne hiljeni 1990-luvulla ja loppui kesällä 2009.

Espoon rautatieasema on avattu 1903. Asemarakennus rakennettiin vuonna 1903 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaisesti. Vanha asemarakennus on pysynyt paikallaan yli 100 vuotta, mutta sen molemmin puolin ratalinjaus on muuttunut.

Lahden asemahalli on tyhjentynyt matkustajista korona-aikana. Vuonna 1935 valmistuneen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Nykyisiä palveluja ovat mm. R-kioski ja asemaravintola.

Lahden asemahalli on tyhjentynyt matkustajista korona-aikana. Vuonna 1935 valmistuneen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Nykyisiä palveluja ovat mm. R-kioski ja asemaravintola.

Sisätiloja Riihimäen rautatieasemalla. Asema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Riihimäen nykyisen asemarakennuksen on suunnitellut Thure Hellström ja se on valmistunut vuonna 1935.

Lahden ratapihaa ja varikkoa ilmasta käsin kuvattuna. Lahden ratapiha ja sen länsipää on muutosvaiheessa. Ratavarsi on kaavoitettu uudelleen ja ratapiha mahdollisesti siirtyy toisaalle. Raiteella dieselveturi ja puutavaran kuljetusta.

Lappeenrannan rautatieasema. Lappeenrannan nykyinen rautatieasema valmistui 1936. Se sijaitsee keskustataajaman etelälaidalla noin kilometrin päässä ydinkeskustasta.

Lappeenrannan rautatieasema. Lappeenrannan nykyinen rautatieasema valmistui 1936. Se sijaitsee keskustataajaman etelälaidalla noin kilometrin päässä ydinkeskustasta.

Vuonislahden rautatieasema talvimaisemassa. Asemarakennuksen on suunnitellut rautatiehallituksen arkkitehti Thure Hellström jugendin ja kansallisromantiikan tyyliin vuonna 1907. Nykyisin asema on yksityiskäytössä.

Imatran rautatieasema uudistuu Väyläviraston Luumäki–Imatra-hankkeen myötä. Heinäkuussa 2021 liikenne oli jo siirtynyt uudelle Vuoksen ylittävälle rautatiesillalle.

Hammaslahden asema. Rakennukset yksityisomistuksessa, asuinrakennukset hienossa kunnossa pihapiireineen, löytyy myös hylättyjä rakennuksia. Asemalta ei ole enää henkilöliikennettä.

Hammaslahden asema. Rakennukset yksityisomistuksessa, asuinrakennukset hienossa kunnossa pihapiireineen, löytyy myös hylättyjä rakennuksia. Asemalta ei ole enää henkilöliikennettä.