Joensuun ratapihahanke. Joensuun aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Teknisesti Joensuun ratapiha on vanhentunut, ja Joensuuhun on suunnitteilla matkakeskus. Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muun muassa entinen asemaravintola puretaan uudisrakennsuten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan. Kesälllä 2021 uusi laituri on jo otettu käyttöön.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Vaskiluodon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Pohjanmaan Vaasassa rataosuudella Seinäjoki–Vaasa. Rata Vaasaan avattiin 1883, ja rataa jatkettiin Vaskiluodon satamaan seitsemän vuotta myöhemmin. Paikalle rakennettiin ajalleen harvinainen puinen Bruno Granholmin suunnittelema yhdistetty tavaramakasiini-asemarakennus. Henkilöliikennettä radalla on ollut kolmeen otteeseen: Vuonna 1965, vuosina 1972–1973 sekä pisimpään vuosina 1977–1992.

Tuurin asemarakennus valmistui vuonna 1908 ja on todennäköisesti Bruno Granholmin suunnittelema. Nykyisin liikennepaikka luokitellaan seisakkeeksi, sillä pysähtymispaikka on siirretty vanhan asemarakennuksen kohdalta puolisen kilometriä Alavuden suuntaan. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Vanhan asemarakennuksen eteen on tuotu höyryveturi ja kaksi vanhaa junanvaunua, joihin on tehty motelli.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Mommilan asemarakennuksen on suunnitellut Thure Hellström 1920-luvulla. Nykyisin paikka toimii seisakkeena. Tavaraliikenne seisakkeella lopetettiin vuonna 1990 ja vaihteet purettiin vuonna 1997. Henkilöliikenne Mommilassa oli tarkoitus lopettaa vuonna 1993, mutta paikallisten asukkaiden toivomuksesta liikennepaikka on yhä käytössä. Asemarakennus ja alueen muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.

Viekki avattiin liikenteelle 16. lokakuuta 1911. Paikalle rakennettiin Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus, joka kuitenkin purettiin myöhemmin. Nykyinen asemarakennus, ulkorakennus ja tavarasuoja ovat vuodelta 1970. Henkilöliikenne lakkautettiin 27. toukokuuta 1990. Miehitys asemalla loppui vuonna 1994 ja tavaraliikenne lakkautettiin 2002. Vuonna 2007 asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja sitä kautta myyntiin.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Joensuun ratapihahanke. Joensuun aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Teknisesti Joensuun ratapiha on vanhentunut, ja Joensuuhun on suunnitteilla matkakeskus. Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muun muassa entinen asemaravintola puretaan uudisrakennsuten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan. Kesälllä 2021 uusi laituri on jo otettu käyttöön.

Joensuun ratapihahanke. Joensuun aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Teknisesti Joensuun ratapiha on vanhentunut, ja Joensuuhun on suunnitteilla matkakeskus. Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muun muassa entinen asemaravintola puretaan uudisrakennsuten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan. Kesälllä 2021 uusi laituri on jo otettu käyttöön.

Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu Nousiaisten rautatieasema. Asema perustettiin vuonna 1923 ja sen vilkkain toiminta-aika ajoittui 1940-luvulle. Liikenteen hiljenemisen vuoksi asema muuttui miehittämättömäksi vuonna 1969 ja seisakkeeksi vuonna 1974. Lopullisesti henkilöliikenne asemalta lopetettiin vuonna 1990. Vuonna 2009 asema myytiin useiden vaiheiden jälkeen paikalliselle Aliskulman kyläyhdistykselle.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Ruuhkaa Jyväskylän asemalla. Asema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui. Rautatie Jyväskylästä Suolahteen valmistui 1898. Rautatieasemarakennus on ajalleen tyypillisesti toteutettu Rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemien tyyppipiirustusten pohjalta. Asema otettiin pois käytöstä vuonna 2002, kun uusi matkakeskus valmistui. Nykyään vanhassa asemarakennuksessa toimii ravintola.

Mommilan asemarakennuksen on suunnitellut Thure Hellström 1920-luvulla. Nykyisin paikka toimii seisakkeena. Tavaraliikenne seisakkeella lopetettiin vuonna 1990 ja vaihteet purettiin vuonna 1997. Henkilöliikenne Mommilassa oli tarkoitus lopettaa vuonna 1993, mutta paikallisten asukkaiden toivomuksesta liikennepaikka on yhä käytössä. Asemarakennus ja alueen muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.

Viekki avattiin liikenteelle 16. lokakuuta 1911. Paikalle rakennettiin Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus, joka kuitenkin purettiin myöhemmin. Nykyinen asemarakennus, ulkorakennus ja tavarasuoja ovat vuodelta 1970. Henkilöliikenne lakkautettiin 27. toukokuuta 1990. Miehitys asemalla loppui vuonna 1994 ja tavaraliikenne lakkautettiin 2002. Vuonna 2007 asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja sitä kautta myyntiin.

Niiralan asema. Niiralan rautatieasema perustettiin vuonna 1948 Värtsilän aseman jäätyä sotien seurauksena Neuvostoliiton puolelle viimeiseksi seisakkeeksi Suomen puolella. Seisakkeelle tuli miehitys vuonna 1953 ja se ylennettiin asemaksi vuonna 1955. Neuvostoliittoon suuntautuvan yhdysliikenteen tavara-asema Niiralasta tuli vuonna 1956. Nykyinen asemarakennus valmistui vuonna 1960. Niirala on nykyään Venäjälle suuntautuvan tavaraliikenteen asema.

Joensuun ratapihahanke. Joensuun aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Teknisesti Joensuun ratapiha on vanhentunut, ja Joensuuhun on suunnitteilla matkakeskus. Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muun muassa entinen asemaravintola puretaan uudisrakennsuten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan. Kesälllä 2021 uusi laituri on jo otettu käyttöön.

Vaskiluodon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Pohjanmaan Vaasassa rataosuudella Seinäjoki–Vaasa. Rata Vaasaan avattiin 1883, ja rataa jatkettiin Vaskiluodon satamaan seitsemän vuotta myöhemmin. Paikalle rakennettiin ajalleen harvinainen puinen Bruno Granholmin suunnittelema yhdistetty tavaramakasiini-asemarakennus. Henkilöliikennettä radalla on ollut kolmeen otteeseen: Vuonna 1965, vuosina 1972–1973 sekä pisimpään vuosina 1977–1992.

Tuurin asemarakennus valmistui vuonna 1908 ja on todennäköisesti Bruno Granholmin suunnittelema. Nykyisin liikennepaikka luokitellaan seisakkeeksi, sillä pysähtymispaikka on siirretty vanhan asemarakennuksen kohdalta puolisen kilometriä Alavuden suuntaan. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Vanhan asemarakennuksen eteen on tuotu höyryveturi ja kaksi vanhaa junanvaunua, joihin on tehty motelli.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.

Parkanon rautatieasema. Liikennepaikka avattiin henkilö- ja tavaraliikenteelle vuonna 1971, ja se sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Parkanon keskustaajamasta. Parkanon rautatieasemalla pysähtyy osa Tampereen ja Seinäjoen välillä kulkevista matkustajajunista. Vaihdottomia yhteyksiä on Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Ouluun sekä yöjunitse Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Liikennepaikalla on myös tavaraliikennettä, asemalla kuormataan muun muassa raakapuuta.

Pasilan rautatieasema. Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskukseen, Mall of Triplaan. Aseman ja kauppakeskuksen ohi niiden eteläpuolitse kulkee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.

Ulkorakennus asemapäällikön tontilla Porin vanhalla rautatieasemalla. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937 ja nykyään se on yksityisasuntoina.

Asemapäällikön tontin puistoa Porin vanhalla rautatieasemalla. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937 ja nykyään se on yksityisasuntoina.

Autovaunun lastaus Turun ratapihalla. Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Pasilan rautatieasema. Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskukseen, Mall of Triplaan. Aseman ja kauppakeskuksen ohi niiden eteläpuolitse kulkee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.

Pasilan veturitallit ovat Helsingin Keski-Pasilassa sijaitseva vanha veturitallialue ja Museoviraston suojelukohde, joka valmistui vuosina 1899-1904. Kokonaisuus koostuu kahdesta, pohjoisesta ja eteläisestä, kaarenmuotoisesta talliyksiköstä. Veturien säilytys talleilla päättyi 1990-luvulla, mutta osassa tiloja säilytetään edelleen Väyläviraston kunnossapitokalustoa. Taustalla näkyy Mall of Tripla.

Pasilan veturitallit on Helsingin Keski-Pasilassa sijaitseva vanha veturitallialue ja Museoviraston suojelukohde, joka valmistui vuosina 1899-1904. Kokonaisuus koostuu kahdesta, pohjoisesta ja eteläisestä, kaarenmuotoisesta talliyksiköstä. Veturien säilytys talleilla päättyi 1990-luvulla, mutta osassa tiloja säilytetään edelleen Väyläviraston kunnossapitokalustoa. Kuvan edustalla laatikkoviljelyä veturitallien pihalla.

Pasilan veturitallit ovat Helsingin Keski-Pasilassa sijaitseva vanha veturitallialue ja Museoviraston suojelukohde, joka valmistui vuosina 1899-1904. Kokonaisuus koostuu kahdesta, pohjoisesta ja eteläisestä, kaarenmuotoisesta talliyksiköstä. Veturien säilytys talleilla päättyi 1990-luvulla, mutta osassa tiloja säilytetään edelleen Väyläviraston kunnossapitokalustoa. Veturitallit omistaa valtio.

Mynämäen lakkautettu asema Uudenkaupungin radalla. Asema sivurakennuksineen on nykyään yksityisomistuksessa. Mynämäen kaksikerroksisen klassistisen V luokan asemarakennuksen on suunnitellut Jarl Ungern, ja se valmistui 1923. 1,86 hehtaarin tontilla sijaitsevat kahdeksan rakennusta: asemarakennus, tavaramakasiini, parivahtitupa, sauna-pesutupa-leivintupa, maakellari, liiteri, navetta ja autotalli.

Lappohjan asema avattiin lokakuussa 1873, samaan aikaan Hyvinkään ja Hangon välisen rautatien kanssa. Lappohjan alkuperäinen asemarakennus oli Knut Nylanderin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1871. Sekä Lappohjan asema että satamarata purettiin Hangon vuokrauksen aikana. Lappohjan nykyinen asemarakennus rakennettiin jatkosodan aikana vuonna 1942.

Nummi-yhtiö oli rautatieläisille rakennettu kortteli Porin VI-osassa. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937.

Asemapäällikön talo Porin vanhalla rautatieasemalla. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937 ja nykyään se on yksityisasuntoina.

Parkanon rautatieasema. Liikennepaikka avattiin henkilö- ja tavaraliikenteelle vuonna 1971, ja se sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Parkanon keskustaajamasta. Parkanon rautatieasemalla pysähtyy osa Tampereen ja Seinäjoen välillä kulkevista matkustajajunista. Vaihdottomia yhteyksiä on Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Ouluun sekä yöjunitse Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Liikennepaikalla on myös tavaraliikennettä, asemalla kuormataan muun muassa raakapuuta.

Parkanon rautatieasema. Liikennepaikka avattiin henkilö- ja tavaraliikenteelle vuonna 1971, ja se sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Parkanon keskustaajamasta. Parkanon rautatieasemalla pysähtyy osa Tampereen ja Seinäjoen välillä kulkevista matkustajajunista. Vaihdottomia yhteyksiä on Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Ouluun sekä yöjunitse Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Liikennepaikalla on myös tavaraliikennettä, asemalla kuormataan muun muassa raakapuuta.

Autovaunun lastaus Turun ratapihalla. Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Juna T 3492 Äänekoskelta Vuosaareen. Jyväskylässä tapahtuu aina kuljettajanvaihto, mistä syystä juna tavallisesti pysähtyy lyhyesti raiteella 1. Uusi kuljettaja on jo päässyt ohjaamoon, kun vanha kuski lähtee tauolle. Jyväskylän rautatieasema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui.

Pyöräilijöitä Lappohjan aseman junalaiturilla. Asema avattiin lokakuussa 1873, samaan aikaan Hyvinkään ja Hangon välisen rautatien kanssa. Lappohjan alkuperäinen asemarakennus oli Knut Nylanderin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1871. Sekä Lappohjan asema että satamarata purettiin Hangon vuokrauksen aikana. Lappohjan nykyinen asemarakennus rakennettiin jatkosodan aikana vuonna 1942.

Rauhanasema on Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva entinen asemarakennus, joka on suomalaisten rauhanjärjestöjen käytössä. Se siirrettiin uuden Pasilan aseman tieltä 8. syyskuuta 1984 kokonaisena nykyiselle paikalleen, Veturitori-nimiselle aukiolle, noin sadan metrin päähän aiemmalta paikaltaan. Tämän jälkeen rakennus kunnostettiin talkootyönä ja vihittiin uuteen käyttöönsä 26. syyskuuta 1986.

Kausalan asemalla on yksi kolmesta säilyneestä Riihimäki–Pietari-radan alkuperäisestä asemarakennuksesta. Se on valmistunut vuonna 1870 IV luokan tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on laajennettu kolmesti: vuonna 1873 arkkitehtina oli Knut Nylander, vuosina 1900 ja 1921 puolestaan Bruno Granholm. Lähistöllä on lisäksi tavarasuoja vuodelta 1870 ja asuinrakennukset vuosilta 1900 ja 1920.

Juna pysähtyneenä Järvelän rautatieasemalle. Asemarakennus rakennettiin Knut Nylanderin laatimien III luokan asemarakennuksen tyyppipiirustusten mukaisesti vuonna 1869, ja sitä laajennettiin jo seuraavalla vuosikymmenellä ilmeisesti Nylanderin suunnitelmien mukaan ja Bruno Granholmin suunnittelemalla länsipäädyllä vuonna 1900. Rakennuksen ulkonäköä on sittemmin muutettu.Asemarakennus myytiin yksityisomistukseen vuonna 2003.

Saunarakennus asemapäällikön tontilla Porin vanhalla rautatieasemalla. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937 ja nykyään se on yksityisasuntoina.

Kiukaisten entisen rautatieaseman paikka. Asemarakennus valmistui vuonna 1897, samaan aikaan liikennepaikan avaamisen kanssa. Sitä laajennettiin myöhemmin 1920-luvulla. Henkilöliikenne lakkautettiin kokonaan vuonna 1988. Asemarakennus vaurioitui pahoin palossa juhannuksen alla vuonna 2008 ja paloi perustuksiaan myöten huhtikuussa 2014.

Pasilan rautatieasema. Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskukseen, Mall of Triplaan. Aseman ja kauppakeskuksen ohi niiden eteläpuolitse kulkee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.

Kausalan asemalla on yksi kolmesta säilyneestä Riihimäki–Pietari-radan alkuperäisestä asemarakennuksesta. Se on valmistunut vuonna 1870 IV luokan tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on laajennettu kolmesti: vuonna 1873 arkkitehtina oli Knut Nylander, vuosina 1900 ja 1921 puolestaan Bruno Granholm. Lähistöllä on lisäksi tavarasuoja vuodelta 1870 ja asuinrakennukset vuosilta 1900 ja 1920.

Raision rautatieasema perustettiin vuonna 1923 Turku-Naantali maantien varteen, pari kilometriä Raision kirkonkylästä. Asemarakennus valmistui samana vuonna. Asema vihittiin käyttöön 30.5.1925. Aseman lipunmyynti suljettiin 1.10.1988 ja henkilöliikenne loppui kokonaan vuoden 1993 alussa, koko Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen lakkauttamisen myötä. Asema on ollut yksityisomistuksessa vuodesta 2010.

Raision rautatieasema perustettiin vuonna 1923 Turku-Naantali maantien varteen, pari kilometriä Raision kirkonkylästä. Asemarakennus valmistui samana vuonna. Asema vihittiin käyttöön 30.5.1925. Aseman lipunmyynti suljettiin 1.10.1988 ja henkilöliikenne loppui kokonaan vuoden 1993 alussa, koko Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen lakkauttamisen myötä. Asema on ollut yksityisomistuksessa vuodesta 2010.

Mynämäen lakkautettu asema Uudenkaupungin radalla. Asema sivurakennuksineen on nykyään yksityisomistuksessa. Mynämäen kaksikerroksisen klassistisen V luokan asemarakennuksen on suunnitellut Jarl Ungern, ja se valmistui 1923. 1,86 hehtaarin tontilla sijaitsevat kahdeksan rakennusta: asemarakennus, tavaramakasiini, parivahtitupa, sauna-pesutupa-leivintupa, maakellari, liiteri, navetta ja autotalli.

Ulkorakennus Kiukaisten entisellä rautatieasemalla. Asemarakennus valmistui vuonna 1897, samaan aikaan liikennepaikan avaamisen kanssa. Sitä laajennettiin myöhemmin 1920-luvulla. Henkilöliikenne lakkautettiin kokonaan vuonna 1988. Asemarakennus vaurioitui pahoin palossa juhannuksen alla vuonna 2008 ja paloi perustuksiaan myöten huhtikuussa 2014.

Turun päärautatieaseman ratapiha. Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Turun päärautatieasema.Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Turun päärautatieasema.Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.

Kantatie 43 silta Rauman radan yli lähellä Kiukaisten entistä rautatieasemaa. Henkilöliikenne lakkautettiin Kiukaisilla kokonaan vuonna 1988. Asemarakennus vaurioitui pahoin palossa juhannuksen alla vuonna 2008 ja paloi perustuksiaan myöten huhtikuussa 2014.

Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.

Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.

Porin vanha rautatieasema. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937 ja nykyään se on yksityisasuntoina.

Isosannan sahan portti, jonka vierestä raide on osin purettu. Pori- Haapamäki -radan raide erkaantuu Ruosniemen asemalta kohti Isosannan sahaa. Isosannan saha lopetettiin vuonna 1939. Saha on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä, Porin teollisuusmaisemaa.

Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.

Turun päärautatieaseman varikko. Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Pasilan veturitallit ovat Helsingin Keski-Pasilassa sijaitseva vanha veturitallialue ja Museoviraston suojelukohde, joka valmistui vuosina 1899-1904. Kokonaisuus koostuu kahdesta, pohjoisesta ja eteläisestä, kaarenmuotoisesta talliyksiköstä. Veturien säilytys talleilla päättyi 1990-luvulla, mutta osassa tiloja säilytetään edelleen Väyläviraston kunnossapitokalustoa. Veturitallit omistaa valtio.

Imatran rautatieasema uudistuu Väyläviraston Luumäki–Imatra-hankkeen myötä. Heinäkuussa 2021 liikenne oli jo siirtynyt uudelle Vuoksen ylittävälle rautatiesillalle. Sillalle on rakennettu myös uusi tilapäinen puinen matkustajalaituri siksi aikaa, kun varsinaista asemalaituria remontoidaan korkeaksi.

Turun päärautatieasema.Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.

Kerimäen rautatieasema avattiin Elisenvaaran ja Savonlinnan välisen rataosuuden yhteydessä helmikuussa 1908. Kerimäen asemarakennus on rakennettu Bruno Granholmin suunnittelemien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Lipunmyynti lakkautettiin vuonna 1999, mutta miehitys loppui vasta vuonna 2007 kauko-ohjauksen myötä.

Vesitorni ja rakennuksia Tervajoen aseman ympärillä. Tervajoen vuonna 1883 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 15. marraskuuta 2001, mutta asemalla pysähtyvät edelleen kaikki Vaasan radan junat. Asemarakennus ja muita kiinteistöjä siirtyi Senaatti-kiinteistöille 2007. Vesitornissa toimii kahvila.

Helsingin päärautatieasema. Liikennepaikka avattiin vuonna 1862 ja nykyinen Eliel Saarisen suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1919. Graniittinen asemarakennus on tunnettu kellotornistaan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin Lyhdynkantajat-patsaista. Koronapandemian aikaan veistoksille oli puettu kasvomaskit.

Uimaharju avattiin liikenteelle 10. syyskuuta 1910. Uimaharjun rautatieaseman jugendtyylisen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Se rakennettiin Kontiolahden rautatieaseman piirustusten mukaan, mutta peilikuvana ja hieman pienempänä. Asemarakennus ja ulkorakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa ja asemarakennus on asuinkäytössä.

Uimaharju avattiin liikenteelle 10. syyskuuta 1910. Uimaharjun rautatieaseman jugendtyylisen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Se rakennettiin Kontiolahden rautatieaseman piirustusten mukaan, mutta peilikuvana ja hieman pienempänä. Asemarakennus ja ulkorakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa ja asemarakennus on asuinkäytössä.

Niittylahden rautatieliikennepaikka on Joensuun Niittylahdessa Suomen rataverkon rataosuudella Kouvola–Joensuu. Liikennepaikka avattiin vuonna 1902 ja se on yhä käytössä junankohtauspaikkana. Vuosina 1902–1987 Niittylahteen oli myös henkilöliikennettä. Liikennepaikkan rakennuksiin kuuluu pysäkkirakennus ja pieni tavaramakasiini.

Seinäjoen varikko. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.

Porin uusi rautatieasema. Arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1937. Lipunmyynti Porissa lakkautettiin 2. elokuuta 2014, ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti. Asemasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys.

Matkustajia Jyväskylän asemalla. Raiteet Tampereen ja Jyväkylän välillä olivat pois käytöstä ja matkustajat joutuivat käyttämään korvaavaa bussia. Asema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui.

Helsingin päärautatieasema. Liikennepaikka avattiin vuonna 1862 ja nykyinen Eliel Saarisen suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1919. Graniittinen asemarakennus on tunnettu kellotornistaan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin Lyhdynkantajat-patsaista. Koronapandemian aikaan veistoksille oli puettu kasvomaskit.

Seinäjoen varikko. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.

Kääntöpöytä Seinäjoen varikolla. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.

Isojoenrannan vanha rautatiesilta Porissa. Isojoenrannan ja Kalaholman välillä kulkee ruostunut rautatiesilta, joka on suosittu valokuvaharrastajien keskuudessa. Sillan vieressä kulkee kevyeelle liikenteelle tarkoitettu käytävä. Rataosa on suljettu kaupalliselta liikenteeltä.

Uimaharju avattiin liikenteelle 10. syyskuuta 1910. Uimaharjun rautatieaseman jugendtyylisen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Se rakennettiin Kontiolahden rautatieaseman piirustusten mukaan, mutta peilikuvana ja hieman pienempänä. Asemarakennus ja ulkorakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa ja asemarakennus on asuinkäytössä.

Koskenkorvan rautatieasema ja aseman lähiympäristöä. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen asema sijaitsee Ilmajoella. Aseman ratapihalta on rakennettu pistoraiteet viereiselle sorakuopalle, viinatehtaalle ja jo puretulle Koskenkorvan sahalle. Asema on rakennettu n. 1910.

Isojoenrannan vanha rautatiesilta Porissa. Isojoenrannan ja Kalaholman välillä kulkee ruostunut rautatiesilta, joka on suosittu valokuvaharrastajien keskuudessa. Sillan vieressä kulkee kevyeelle liikenteelle tarkoitettu käytävä. Rataosa on suljettu kaupalliselta liikenteeltä.

Imatran rautatieasema uudistuu Väyläviraston Luumäki–Imatra-hankkeen myötä. Heinäkuussa 2021 liikenne oli jo siirtynyt uudelle Vuoksen ylittävälle rautatiesillalle. Sillalle on rakennettu myös uusi tilapäinen puinen matkustajalaituri siksi aikaa, kun varsinaista asemalaituria remontoidaan korkeaksi.

Herralan rautatieasema. Alkuperäinen Riihimäen–Pietarin rautatien asema avattiin liikenteelle 1869, jolloin valmistui myös Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

Asemarakennus valmistui arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan vuonna 1938, ja asema-alueelle rakennettiin myös vesitorni. Liikenteenohjauksen muututtua myös aseman miehitys lopetettiin, lipunmyynti oli loppunut jo vuonna 2000. Raakapuun kuormaus on Vihtarissa lopetettu 2010-luvulla.

Niittylahden rautatieliikennepaikka on Joensuun Niittylahdessa Suomen rataverkon rataosuudella Kouvola–Joensuu. Liikennepaikka avattiin vuonna 1902 ja se on yhä käytössä junankohtauspaikkana. Vuosina 1902–1987 Niittylahteen oli myös henkilöliikennettä. Liikennepaikkan rakennuksiin kuuluu pysäkkirakennus ja pieni tavaramakasiini.

Koskenkorvan rautatieasema ja aseman lähiympäristöä. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen asema sijaitsee Ilmajoella. Aseman ratapihalta on rakennettu pistoraiteet viereiselle sorakuopalle, viinatehtaalle ja jo puretulle Koskenkorvan sahalle. Asema on rakennettu n. 1910.

Porin uusi rautatieasema. Arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1937. Lipunmyynti Porissa lakkautettiin 2. elokuuta 2014, ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti. Asemasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys.

Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.

Herralan rautatieasema. Alkuperäinen Riihimäen–Pietarin rautatien asema avattiin liikenteelle 1869, jolloin valmistui myös Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

Asemarakennus valmistui arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan vuonna 1938, ja asema-alueelle rakennettiin myös vesitorni. Liikenteenohjauksen muututtua myös aseman miehitys lopetettiin, lipunmyynti oli loppunut jo vuonna 2000. Raakapuun kuormaus on Vihtarissa lopetettu 2010-luvulla.

Uimaharju avattiin liikenteelle 10. syyskuuta 1910. Uimaharjun rautatieaseman jugendtyylisen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Se rakennettiin Kontiolahden rautatieaseman piirustusten mukaan, mutta peilikuvana ja hieman pienempänä. Asemarakennus ja ulkorakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa ja asemarakennus on asuinkäytössä.

Niittylahden rautatieliikennepaikka on Joensuun Niittylahdessa Suomen rataverkon rataosuudella Kouvola–Joensuu. Liikennepaikka avattiin vuonna 1902 ja se on yhä käytössä junankohtauspaikkana. Vuosina 1902–1987 Niittylahteen oli myös henkilöliikennettä. Liikennepaikkan rakennuksiin kuuluu pysäkkirakennus ja pieni tavaramakasiini.

Seinäjoen varikko. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.

Porin uusi rautatieasema. Arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1937. Lipunmyynti Porissa lakkautettiin 2. elokuuta 2014, ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti. Asemasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys.

Vanha vesitorni ja ulkorakennuksia Viinijärven asema-alueella. Asema-alueeseen kuuluu asemarakennuksen lisäksi tavaramakasiini, asuintaloja, maakellari, viljasiilo, vesitorni sekä muita pienempiä rakennuksia. Asemarakennukset kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden luetteloon.