Kaipiaisten liikennepaikka perustettiin 11.9.1870 ja siitä tuli yksi Pietarin radan keskeisimmistä asemista. Asemarakennus valmistui viimeistään 1870 yksilöllisten piirustusten mukaan II luokan asemaksi, jossa oli I ja II luokan ravintola. Kouvolan tultua risteysasemaksi, Kaipiaisten merkitys väheni. Asema pudotettiin III luokan asemaksi 1884 ja asemaravintola 1913. Aseman ulkomuoto muuttui huomattavasti 1920-luvulla, kun rakennus sahattiin kahtia ja näin saaduista rakennustarpeista tehtiin uusi asema Uttiin. Asemanseutu on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Härmän liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Pysäkkirakennus valmistui samana vuonna tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi vuonna 1888. Rakennusta laajennetiin poikkipäädyllä vuonna 1905 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Henkilölöliikennepysähdykset lopetettiin 2006 ja asema-alueelta purettiin matkustajalaiturit vuonna 2008. Vuonna 2017 henkilöliikenne aloitettiin uudestaan ja liikennepaikalle rakennettiin uudet laiturit ja aikataulunäytöt. Kuvassa asemalla kaksikerroksinen InterCity-juna 38, kokoonpanossa ensimmäisenä ohjausvaunu Edo nro 28608.

Misin liikennepaikka perustettiin 15.12.1932. Kuvassa oleva uusi asemarakennus valmistui Lapin jälleenrakentamiskaudella 1948, saksalaisten tuhottua alkuperäisen rakennuksen. Uusi asema rakennettiin vanhan aseman perustuksille ilman tyyppipiirustuksia. Tiilinen vesitorni muutettiin jo 1990-luvun lopulla asunnoksi ja asemarakennus myytiin yksityiskäyttöön vuonna 2007. Liikennepaikalle rakennettiin uusi matkustajalaituri vuonna 2008 ja matkustajaliikenne jatkui liikennepaikalla. Kuvassa asemalla InterCity 274 matkustajajuna, jonka veturina Sr1 nro 3108.

Asemalla pysähtyneenä InterCity 68 matkustajajuna. Veturina Sr2 nro 3207. Mäntyharjun liikennepaikka perustettiin 1.10.1889. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Keltainen asemarakennus on rakennettu Oulun radan IV luokan aseman tyyppipiirustusten nro. 1 mukaan. Rakennus muutettiin suorakaiteesta vinkkeliksi 1907 laajennuksessa, jonka suunnitteli Bruno Granholm. Aseman vieressä on säilynyt punainen tavaramakasiini.

Kylänlahden liikennepaikka perustettiin 16.10.1911. Rakennusaikana liikennepaikan nimenä oli Hali. Asema rakennettiin Thure Hellströmin V luokan aseman piirustuksin. Asema on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Asemarakennus on yksityiskäytössä. Aseman vieressä oikealla on tornillinen tavaramakasiini, joka myös on yksityiskäytössä. Asemalla taajamajuna H 762, kalustona kiskobussi Dm12.

Taajamajuna H 496 Kiuruveden asemalla, kalustona kiskobussi Dm12. Kiuruveden liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asemarakennus valmistui samana vuonna Jarl Ungernin piirustuksin. Pärekatto on vaihdettu peltikatoksi, mutta muuten aseman ulkoasu on säilynyt hyvin. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Härmän liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Pysäkkirakennus valmistui samana vuonna tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi vuonna 1888. Rakennusta laajennetiin poikkipäädyllä vuonna 1905 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Henkilölöliikennepysähdykset lopetettiin 2006 ja asema-alueelta purettiin matkustajalaiturit vuonna 2008. Vuonna 2017 henkilöliikenne aloitettiin uudestaan ja liikennepaikalle rakennettiin uudet laiturit ja aikataulunäytöt.

Runnin asemalaiturin betoninen katos ja keltainen asemarakennus. Runnin liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asemarakennus valmistui vuonna 1922 Jarl Ungernin piirustuksin. Kylpyläpaikkana tunnetun Runnin henkilöliikenne on jatkunut, vaikka asema alennettiin laiturivaihteeksi jo 1964. Liikennepaikalle on rakennettu korkea matkustajalaituri.

Alkujaan nimellä Pedersö, myöhemmin Pänneisenä tunnettu asema, jonka nimi muuttui vuonna 2020 muotoon Pietarsaari-Perdersöre. Asemalle pysähtyneenä InterCity 26 matkustajajuna. Kokoonpanossaa ensimmäisenä ohjausvaunu Edo. Asema on rakennettu IV luokan keskikokoisen aseman piirustusten mukaan. Asemalla on säilynyt valurautainen seinäkello. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Lapinlahden liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asema-alueella on säilynyt useita rautatiekäytössä olleita rakennuksia. Kuvassa puinen vesitorni, vesiviskuri sekä halkokatokset tornin molemmin puolin. Lapinlahden kunta on hankkinut asema-alueen omistukseensa ja se on vihitty kulttuurimatkailukäyttöön vuonna 2000. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

InterCity 56 Lapuan asemalla. Junan keulassa sähköveturi Sr3 Vectron. Lapuan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886 ja asemarakennus valmistui samana vuonna. Asemarakennuksen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Höljäkän liikennepaikka perustettiin 16.10.1911. Kuvan asemarakennus on siirretty Sakkolasta vuoden 1920 jälkeen. Tyyliltään se muistuttaa varhaisempia Platformskjul-tyypin rakennuksia. Senaattikiinteistöjen myytyä asemarakennuksen 2007, on sen ulkonäkö kokenut muutoksia muun muassa ikkunoiden, oven ja kuistin suhteen.

Kemijärven uusi rautatieasema ja InterCity matkustajajuna, jonka kokoonpanossa yksikerroksinen Rx ravintolavaunu Ravinto La Vaunu. Kemijärvelle rakennettiin vuosina 1954-55 uusi keskuslämmitteinen asemarakennus alkuperäisen saksalaisten tuhoaman aseman tilalle. Kemijärven liikennepaikka perustettiin 15.1.1934.

Kemijärvelle rakennettiin vuosina 1954-55 uusi keskuslämmitteinen asemarakennus alkuperäisen saksalaisten tuhoaman aseman tilalle. Rakennukseen sijoitettiin odotushuone, junanlähettäjän ja asemapäällikön huonetilat, toimisto, kiito- ja matkatavaratilat, posti, kahvila, miehistö- ja huoltotilat, lepohuoneita sekä talonmiehen asuintilat. Kemijärven liikennepaikka perustettiin 15.1.1934.

Kemijärvelle rakennettiin vuosina 1954-55 uusi keskuslämmitteinen asemarakennus alkuperäisen saksalaisten tuhoaman aseman tilalle. Rakennukseen sijoitettiin odotushuone, junanlähettäjän ja asemapäällikön huonetilat, toimisto, kiito- ja matkatavaratilat, posti, kahvila, miehistö- ja huoltotilat, lepohuoneita sekä talonmiehen asuintilat. Kemijärven liikennepaikka perustettiin 15.1.1934.

Kemijärvelle rakennettiin vuosina 1954-55 uusi keskuslämmitteinen asemarakennus alkuperäisen saksalaisten tuhoaman aseman tilalle. Rakennukseen sijoitettiin odotushuone, junanlähettäjän ja asemapäällikön huonetilat, toimisto, kiito- ja matkatavaratilat, posti, kahvila, miehistö- ja huoltotilat, lepohuoneita sekä talonmiehen asuintilat. Kemijärven liikennepaikka perustettiin 15.1.1934.

Taajamajuna HDM 723 Varkauden rautatiasemalla. Kalustona dieselmoottorivaunu Dm12. Varkauden keskusliikenneasema valmistui 1978 Arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnittelemana. Rakennuksen julkisivussa on käytetty vaaleaa klinkkerilaattaa, betonia, alumiinia ja lasia. Keskusliikenneasemalle sijoitettiin rautie- ja linja-autoasemien palvelut sekä taksin ja poliisin tilat.

Siilinjärven liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asemarakennus valmistui samana vuonna Bruno Granholmin laatimien Iisalmen radan V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin jo 1908. Ulkoasuun on vuosien mittaan tehty useita muutoksia.

Kemijärven uusi rautatieasema ja InterCity matkustajajuna, jonka kokoonpanossa yksikerroksinen Rx ravintolavaunu Ravinto La Vaunu. Kemijärvelle rakennettiin vuosina 1954-55 uusi keskuslämmitteinen asemarakennus alkuperäisen saksalaisten tuhoaman aseman tilalle. Kemijärven liikennepaikka perustettiin 15.1.1934.

Pyhäsalmen liikennepaikka perustettiin 1.1.1925. Klassista tyyliä edustavan, vuonna 1924 valmistuneen asemarakennuksen suunnittelivat Gunnar Aspelin ja Jarl Ungern. Pyhäsalmen asema oli ainoa väliasema Iisalmi-Ylivieska radalla, jonne sijoitettiin ravintolatilat. Asema on yksityiskäytössä.

Kokkolan aseman sisätiloja. Kokkolan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui III aseman piirustusten mukaan. Pieniä muutostöitä asemalla tehtiin 1925, mutta aseman alkuperäinen ulkoasu on säilynyt melko hyvin. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Iisalmen liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asema rakennettiin vuosina 1900-02 Bruno Granholmin laatimien III luokan ravintolattoman aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran 1904 ja asemalle avattiin ravintola. Rakennusta laajennettiin vielä vuosina 1925 ja 1930. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Rovaniemen liikennepaikka perustettiin 16.10.1909. Kuvassa olevan uuden asema-alueen rakentaminen aloitettiin 1946 ja asemarakennus valmistui 1953. Asemalle sijoitettiin odotushuone, ravintola, postitoimipaikka ja toiseen kerrokseen virkamies-, toimisto- ja lepohuoneet. Kellariin sijoitettiin huoltotilat.

Aavasaksan liikennepaikka perustettiin 1.11.1927. Asemarakennus valmistui samana vuonna, mutta sitä on muutettu vuosina 1947 ja 1976. Liikennepaikka suljettiin 2003 ja pääraiteet purettiin. Liikennepaikka otettiin uudelleen käyttöön 11. toukokuuta 2009 linjavaihteena. Aiemmin purkamatta jätetty sivuraide yhdistettiin pääraiteeseen vaihtein. Asema on yksityiskäytössä.

Pohjanmaan radan rataoikaisun yhteydessä 1966 Ruukin vanha asema-alue jäi sivuun ratalinjalta. Uusi asemarakennus valmistui 1967 Mikko Terhon suunnittelemana. Asemarakennusta uusittiin valmistumisen jälkeen pienimuotoisesti. Huonokuntoinen ja ilkivaltaa kokenut rakennus purettiin lokakuussa 2021.

Pietarsaaren vuonna 1960 valmistunut uusi asemarakennus edustaa uudenlaista asematyyppiä. Pääosa rakennuksesta on tavara-aseman tiloja ja henkilöliikennettä palvelevat tilat on yhdistetty tavara-aseman toimistotiloihin. Asemarakennus ei ole alkuperäisessä asussaan. Rakennuksen eteläpää ja viereiset raiteet purettiin 2005 paikalle rakennettavan linja-autoaseman tieltä.

Kokkolan aseman sisätiloja. Kokkolan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui III aseman piirustusten mukaan. Pieniä muutostöitä asemalla tehtiin 1925, mutta aseman alkuperäinen ulkoasu on säilynyt melko hyvin. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Raahen liikennepaikka perustettiin 5.12.1899. Rautatieaseman ja rautatien Raahesta Lapin asemalle rakennutti yksityinen Raahen Rautatieosakeyhtiö. Vuonna 1900 valmistunut asema poikkeaakin tyyliltään maamme muista rautatierakennuksista. Rakennuksen tyylissä yhdistyvät jugend, kansallisromantiikka ja saksalaistyylinen ristikkorakennetalo. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kohtavaaran eli alunperin Lipinlahden laiturivaihde perustettiin 16.10.1911. Thure Helsströmin suunnittelema pysäkkirakennus on purettu. Kuvassa seisakkeella taajamajuna H 760. Kalustona kiskobussi Dm12.

Keuruun rautatieasema valmistui 1897 Bruno Granholmin V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1897. Keuruun asema valittiin Suomen kauneimmaksi asemaksi vuonna 1974. Museovirasto on luokitellut aseman valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Oulaisten aseman sisätiloja. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui samana vuonna IV luokan tyypin nro 1 piirustusten mukaan. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kokkolan aseman sisätiloja. Kokkolan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui III aseman piirustusten mukaan. Pieniä muutostöitä asemalla tehtiin 1925, mutta aseman alkuperäinen ulkoasu on säilynyt melko hyvin. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kempeleen liikennepaikka perustettiin 1.11.1886 ja samana vuonna valmistui pysäkkirakennus Oulun radan pysäkkirakennuksen tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi jo 1888. Rakennusta laajennettiin 1904. Henkilöliikenne loppui Kempeleessä 1990, kunnes palautettiin 26 vuoden tauon jälkeen vuonna 2016.

Isonkyrön eli vuoteen 1968 asti Orismalan pysäkki perustettiin 29.9.1883. Pysäkki korotettiin asemaksi vuonna 1888. Asemarakennus rakennettiin Vaasan radan tyyppipiirustusten mukaan. Sitä laajennettiin myöhemmin Bruno Granholmin suunnitelmien pohjalta.

Punkaharjun (vuoteen 1989 Punkasalmi) asemarakennus valmistui 1908 Bruno Granholmin laatimien Savonlinnan radan V luokan aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin 1927 alkuperäistä rakennustapaa noudattaen.

Koivun liikennepaikka perustettiin 16.10.1909. Asemarakennus edustaa jugendtyyliä ja se rakennettiin Thure Hellströmin laatimien V luokan aseman piirustuksien mukaan. Asema on yksityiskäytössä. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Isonkyrön eli vuoteen 1890 asti Kaukolan pysäkki perustettiin 29.9.1883. Asemarakennus rakennettiin Vaasan radan tyyppipiirustusten mukaan. Sitä laajennettiin vuonna 1893 Bruno Granholmin suunnitelmien pohjalta. Aseman ratapiha on purettu vuonna 2020.

Vihannin liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui samana vuonna todennäköisesti Knut Nylanderin suunnittelemien pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi 1888. Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1925 ja se on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkoasunsa.

Sisäkuva Kannuksen asemalta. Kannuksen asema valmistui 1886 Vaasan radan III luokan tyyppipiirustusten mukaan. Rakennuksen molempiin päätyihin tehtiin laajennukset vuonna 1905 ja useita yksityiskohtiakin on sen jälkeen muokattu. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1886.

Imatran liikennepaikka perustettiin 1.3.1977 ja asema valmistui samana vuonna. Asema on rakennettu rinneratkaisuna. Julkisivultaan keltaisesta tiililaatasta toteutettuun rakennukseen kuljetaan asematorin puolelta odotushalliin, josta noustaan kolmanteen kerrokseen laituritasolle. Päätös asemarakennuksen purkamisesta tehtiin 2020.

Rovaniemen asemarakennuksen julkisivua. Rovaniemen liikennepaikka perustettiin 16.10.1909. Asemarakennus valmistui 1953. Asemalle sijoitettiin odotushuone, ravintola, postitoimipaikka ja toiseen kerrokseen virkamies-, toimisto- ja lepohuoneet. Kellariin sijoitettiin huoltotilat.

Kempeleen liikennepaikka perustettiin 1.11.1886 ja samana vuonna valmistui pysäkkirakennus Oulun radan pysäkkirakennuksen tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi jo 1888. Rakennusta laajennettiin 1904. Henkilöliikenne loppui Kempeleessä 1990, kunnes palautettiin 26 vuoden tauon jälkeen vuonna 2016.

Yöpikajuna PYO 264 Rovaniemen asemalla. Matkustajalaiturilla olevalla matkustajalla maski koronapandemian vuoksi.

Ylivieskan aseman sisätiloja. Ylivieskan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui Oulun radan IV luokan vaatimattomimman tyypin nro 1 mukaan, mutta rakennusta on myöhemmin laajennettu ja muutettu.

Ylivieskan aseman sisätiloja. Ylivieskan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui Oulun radan IV luokan vaatimattomimman tyypin nro 1 mukaan, mutta rakennusta on myöhemmin laajennettu ja muutettu.

Punkaharjun asema ja tavaramakasiini. Punkaharjun (vuoteen 1989 Punkasalmi) asemarakennus valmistui 1908 Bruno Granholmin laatimien Savonlinnan radan V luokan aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin 1927 alkuperäistä rakennustapaa noudattaen.

Imatran keskusaseman sisätiloja. Imatran liikennepaikka perustettiin 1.3.1977 ja asema valmistui samana vuonna. Asema on rakennettu rinneratkaisuna. Julkisivultaan keltaisesta tiililaatasta toteutettuun rakennukseen kuljetaan asematorin puolelta odotushalliin, josta noustaan kolmanteen kerrokseen laituritasolle. Päätös asemarakennuksen purkamisesta tehtiin 2020.

Huutokosken asema rakennettiin IV luokan aseman piirustusten mukaan, jotka suunnitteli Thure Hellström. Asemarakennukseen liittyy alkuaan ruiskuhuoneeksi tehty rakennus. Asema on siirtynyt yksityiskäyttöön. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Oulaisten aseman sisätiloja. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui samana vuonna IV luokan tyypin nro 1 piirustusten mukaan. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kokkolan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui III aseman piirustusten mukaan. Pieniä muutostöitä asemalla tehtiin 1925, mutta aseman alkuperäinen ulkoasu on säilynyt melko hyvin. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kokkolan aseman sisätiloja. Kokkolan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui III aseman piirustusten mukaan. Pieniä muutostöitä asemalla tehtiin 1925, mutta aseman alkuperäinen ulkoasu on säilynyt melko hyvin. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Lipunmyyntiluukku KAnnuksen asemalla. Kannuksen asema valmistui 1886 Vaasan radan III luokan tyyppipiirustusten mukaan. Rakennuksen molempiin päätyihin tehtiin laajennukset vuonna 1905 ja useita yksityiskohtiakin on sen jälkeen muokattu. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1886.

Lieksan liikennepaikka perustettiin 10.9.1910 ja se oli Nurmeksen radan suurin väliasema. Asemarakennus valmistui Thure Hellströmin IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Jugendtyyliseen rakennukseen on tehty muutostöitä vuosina 1959 ja 1964.

Sukevan rautatieasema rakennettiin Bruno Granholmin laatimien V luokan aseman piirustusten mukaan. Liikennepaikka perustettiin 16.10.1904. Aseman vieressä näkyy asetinlaite.

Varkauden keskusliikenneasema valmistui 1978 Arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnittelemana. Rakennuksen julkisivussa on käytetty vaaleaa klinkkerilaattaa, betonia, alumiinia ja lasia. Keskusliikenneasemalle sijoitettiin rautie- ja linja-autoasemien palvelut sekä taksin ja poliisin tilat.

Tornion liikennepaikka perustettiin 16.10.1903. Kuvan uusi tiilinen asemarakennus on vuodelta 1928. Siihen sijoitettiin myös tullin tilat. Rakennusta laajennettiin 1941.Asema on yksityiskäytössä. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Oulaisten asema ja laiturialue. Oulaisten liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui samana vuonna IV luokan tyypin nro 1 piirustusten mukaan. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kotkan uusi rautatieasema kadulta päin. Punatiilinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1925. Kaksikerroksisen asemahallin molemmin puolin sijoitettiin yläkertaan asemapäällikön, kirjurin ja asemamiehen huoneistot. Liikennepaikka perustettu 1.10.1890.

Oulaisten aseman sisätiloja. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui samana vuonna IV luokan tyypin nro 1 piirustusten mukaan. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Nivalan liikennepaikka perustettiin 1.12.1925. Rakennuksen suunnitteli Jarl Ungern. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen sotien jälkeen. Asemarakennus siirtyi Senaatti-kiinteistölle 2007 ja sen jälkeen myytiin yksityiskäyttöön.

Myllymäen liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Suurikokoinen III luokan aseman piirustusten mukaan rakennettu asema valmistui samana vuonna. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kolarin ja samalla Suomen pohjoisin liikennepaikka perustettiin 1.12.1966. Kuvassa oleva asemarakennus vuodelta 1998 on järjestyksessään kolmas. Sen odotustila rakennettiin kodan muotoiseksi. Aseman suunnitteli Ilpo Väisänen.

Kemin liikennepaikka perustettiin 16.10.1903. Asemarakennus valmistui 1904 Bruno Granholmin laatimien IV luokan aseman piirustusten mukaan. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen, siten että sen ulkoasu on merkittävästi muuttunut alkuperäisestä.

Vaalan liikennepaikka perustettiin 16.10.1929, mutta Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui jo 1927. Asema on yksityisomistuksessa. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Ähtärin eläinpuiston oma seisake. Henkilöliikenne seisakkeella alkoi 31.5.1985. Kuvassa seisakkeelle pysähtynyt taajamajuna, kalustona kiskobussi Dm12.

Lastaamaton puutavarajuna T58822 Kotkan sataman ratapihalla. Veturina sähköveturi Sr1.

Viinijärven liikennepaikka perustettiin 1.12 1927 ja samana vuonna valmistui Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kohtavaaran eli alunperin Lipinlahden laiturivaihde perustettiin 16.10.1911. Thure Helsströmin suunnittelema pysäkkirakennus on purettu.

Oulun entisen asemaravintolan tiloissa on toiminut vuodesta 2004 Pohjois-Pohjanmaan käsi- ja teideteollisuusyhdistys. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kannuksen asema valmistui 1886 Vaasan radan III luokan tyyppipiirustusten mukaan. Rakennuksen molempiin päätyihin tehtiin laajennukset vuonna 1905 ja useita yksityiskohtiakin on sen jälkeen muokattu. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1886.

Sisäkuva Kannuksen asemalta. Kannuksen asema valmistui 1886 Vaasan radan III luokan tyyppipiirustusten mukaan. Rakennuksen molempiin päätyihin tehtiin laajennukset vuonna 1905 ja useita yksityiskohtiakin on sen jälkeen muokattu. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1886.

Hanhikosken liikennepaikka perustettiin 15.1.1934. Kuvassa oleva uusi laiturirakennus valmistui Lapin jälleenrakentamiskaudella 1948 saksalaisten tuhottua vanhemman, vuonna 1932 valmistuneen rakennuksen.

Joutsenon liikennepaikka perustettiin 1.10.1934 ja Thure Hellströmin piirtämä asema valmistui samana vuonna.

Alkuperäisen asemarakennuksen tuhouduttua Lapin sodassa, rakennettiin tämä Tervolan uusi asema vuonna 1945 suuren aseman tyyppipiirustusten mukaan. Asema on yksityiskäytössä. Liikennepaikka perustettiin 16.10.1909.

Kaulinrannan eli alkujaan Kaulirannan liikennepaikka perustettiin 1.11.1927. Asemarakennus valmistui vuonna 1928. Liikennepaikka lakkautettiin 1993. Asema on yksityisomistuksessa.

Kesälahden laiturirakennus valmistui vuonna 1970. Elementtirakennuksen julkisivua ei ole alkuperäinen. Liikennepaikka perustettiin 1.12.1966.

Kohtavaaran eli alunperin Lipinlahden laiturivaihde perustettiin 16.10.1911. Thure Helsströmin suunnittelema pysäkkirakennus on purettu.

Enon vuonna 1941 rakennettu rautatieasema. Alkuperäinen jugendtyylinen asema tuhoutui pommituksessa samana vuonna. Liikennepaikka perustettiin 10.9.1910.

Karkun liikennepaikka perustettiin 4.11.1895. Asemarakennus valmistui samana vuonna Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin vuonna 1904 Bruno Granholmin suunnittelemalla, alkuperäistä rakennustapaa noudattelevalla poikkipäädyllä.

Lapuan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886 ja asemarakennus valmistui samana vuonna. Asemarakennuksen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Petäjäveden liikennepaikka perustettiin 1.11.1897. Asema rakennettiin Bruno Granholmin V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa laajennettiin 1908, myös Granholmin suunnitelemana. Asemarakennus on yksityisomistuksessa.

Yöpikajuna PYO 263 pysähtyneenä Pellon asemalla. Liikennepaikka perustettiin 3.1.1964. Yöjunaliikenne Kolariin aloitettiin 1984, jolloin matkustajajunat pysähtyivät taas Pellossakin.

Haapajärven liikennepaikka perustettiin 1.8.1925. Asemarakennus rakennettiin Jarl Ungernin piirustuksin. Rakennusta on laajennettu ja alkuperäinen pärekatto vaihdettu peltikatoksi.

Utajärven liikennepaikka perustettiin 1.12.1928. Thure Hellströmin suunnittelema V luokan asemarakennus valmistui samana vuonna. Asema on yksityisomistuksessa.

Yöpikajuna PYO 262 pysähtyneenä Pellon asemalla. Liikennepaikka perustettiin 3.1.1964. Yöjunaliikenne Kolariin aloitettiin 1984, jolloin matkustajajunat pysähtyivät taas Pellossakin.

Huutokosken aseman asuinkasarmi ja piharakennuksia. Asema on siirtynyt yksityiskäyttöön. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Ylivieskan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui Oulun radan IV luokan vaatimattomimman tyypin nro 1 mukaan, mutta rakennusta on myöhemmin laajennettu ja muutettu.

Kiuruveden aseman vesitorni. Liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kiehimän uusi liikennepaikka perustettiin vuonna 1930. Vuodesta 1942 liikennepaikan nimenä on ollut Paltamo. Asemarakennus on vuodelta 1929.

R-kioski ja sinisiä penkkejä sekä kahvilapöytiä ja -tuoleja aseman sisätiloissa.

Nurmeksen asema-aluetta. Liikennepaikka perustettu 16.10.1911. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Taajamajuna HSM 540 Kotkan satamassa. Sataman seisake avattiin liikenteelle 1998.

Thure Hellströmin V luokan aseman piirustusten mukaan vuonna 1926 valmistunut asemarakennus. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1927.

Jämsän rautatieasema valmistui 1949 Jarl Ungernin suunnittelemana. Liikennepaikka perustettiin 15.7.1950.

Huutokosken aseman punatiilinen vesitorni.

Oulun rautatieaseman matkustajalaiturit 2 ja 3 etelään.

Sinisiä penkkejä sekä kahvilapöytiä ja -tuoleja aseman sisätiloissa.

Bomban laituri Nurmeksessa.

Pahakosken rautatiesilta Porin radalla, Risten kylässä. Risten kautta kulkee Tampereen ja Porin välinen rautatie. Risten asema jäi vuonna 1966 valmistuneen rataoikaisun vuoksi sivuun uudesta ratalinjasta, jolla avattiin samanniminen seisake ja jolta rakennettiin viljavarastolle uusi pistoraide. Vanha asemarakennus purettiin 1970-luvun alussa, henkilöliikenne Risten seisakkeella lopetettiin vuonna 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.