Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 37 226
- Siirry seuraavalle sivulle
Keväinen Inhan rautatieasema viistosti vasemmalta radalta päin. Tavaramakasiinin(?) edessä on yksi aikuinen ja kaksi lasta sekä pullolaatikoita ja muita esineitä. Raiteilla kävelee lisäksi naishenkilö käsissään matkalaukku ja kaksi pakettia. Inhan uusi asemarakennus valmistui 1891 vanhan asemarakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Asema rakennettiin Oulun rautatien pysäkin tyyppipiirrustusten mukaan, joiden suunnittelijana on saattanut olla Knut Nylander. Asemarakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu. Nykyisin se toimii asuinrakennuksena. Liikennepaikan alkuperäisenä nimenä käytettiin v. 1897 saakka sekä Ätsäri (suomenk. nimi) että Etseriä (ruotsink. nimi). Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Kyrön rautatieasema. Aseman oikealla puolella näkyy vesitorni ja halkovarasto, vasemmalla puolella R-kioski ja makasiinirakennus. Liikennepaikka perustettu 22.6.1876. Radan rakennusvaiheessa asemaa kutsuttiin Kumilaksi, mutta nimi vaihdettiin Kyröksi jo ennen radan avaamista. Ilmeisesti Knut Nylanderin suunnittelema IV luokan asema valmistui 1876 ja se vuorattiin ja maalattiin kolme vuotta myöhemmin. Rakennusta on jossakin vaiheessa laajennettu. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Kylänlahden liikennepaikka perustettiin 16.10.1911. Rakennusaikana liikennepaikan nimenä oli Hali. Asema rakennettiin Thure Hellströmin V luokan aseman piirustuksin. Asema on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Asemarakennus on yksityiskäytössä. Aseman vieressä oikealla on tornillinen tavaramakasiini, joka myös on yksityiskäytössä. Asemalla taajamajuna H 762, kalustona kiskobussi Dm12.
Parolan toinen asemarakennus. Liikennepaikka avattiin osana Hämeenlinnan-Tampereen rataa vuonna 1876. Bruno Granholm laati Parolan uuden asemarakennuksen piirustukset vuonna 1918. Asemarakennus ja tavaramakasiini valmistuivat vuonna 1920. Rakennus edustaa siirtymävaihetta 1920-luvun klassismiin.
Pääministeri, kulkulaitosministeri ja rautatiehallituksen virkamiehiä perheineen hiihtomatkalla Vuokatilla. Matkalaiset ensimmäisellä lounaalla Vuokatin Urheiluopistolla. Vas. rouva Irma Kastari, Marja Kastari, rouva Oittinen, Heikki Oittinen, vt.johtaja Viljo Miettinen, rouva Häkkinen, opetusministeri Oittinen, osastosihteeri Källström (osittain näkyy), asemapäällikkö Rauno Mäkinen, pääministeri Rainer von Fieandt, hallitusneuvos Wäinö Häkkinen, kulkulaitosministeri Paavo Kastari ja Pertti Kastari.
Junamiehet/vaunumiehet? asettavat jarrukenkiä henkilöautoihin Oe-sarjan autonkuljetusvaunussa
Pasilan asemapäällikkö ja venäläisiä sotilaita Pasilan asemakonttorissa
Pasilasta avattiin vuonna 1863 linjavaihde, josta erkani satamarata Vallilan halki Sörnäisten satamaan. Vuonna 1876 vaihde korotettiin pysäkiksi ja vuonna 1890 asemaksi. Pasilan matkustaja-asema avattiin säännölliselle henkilöliikenteelle vuonna 1891. Pasilan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli todennäköisesti Bruno Granholm.
Asemamiehet/kuormausmestarit purkavat/lastaavat rahtia trukilla tavaravaunusta
Höyryveturi G1 nro 136 ja rautatieläisiä Turku - Uusikaupunki radanrakennukselta
Höyryveturi G1 nro 136 ja rautatieläisiä Turku - Uusikaupunki radanrakennukselta
Ratavartija kääntää rautatievaihdetta Santalahden vaihteella. Taustalla erottuu Pispalan haulitehtaan torni. Santalahden vaihde rakennettiin Porin radan rakentamisen yhteydessä teollisuuslaitosten tarpeisiin. Bruno Granholmin suunnittelema Platformskjul I- tyypin liikennepaikkarakennus valmistui vuonna 1907. Santalahti muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1968, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1975 ja tavaraliikenne 1979.