Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 14 198
- Siirry seuraavalle sivulle
Knut Adolf Ludvig Stjernvall. Helsinki-Hämeenlinna-rautatien rakennustöiden johtaja, Riihimäki-Pietari-rautatien yli-insinööri, Venäjän rautatiehallituksen päällikkö, Venäjän valtion rautateiden hallituksen puheenjohtaja, kenraalimajuri, salaneuvos, kamariherra ja vapaaherra. Syntyi 8.9.1819 Linnaisten kartanossa Mäntsälässä. Vammautui vakavasti Aleksanteri kolmannen salamurhayrityksessä. Kuoli 17.4.1899 Helsingissä.
Rautateiden alkuaikoina v. 1862 Suomeen hankitun C-vaunun 1:10 pienoismalli. C-vaunuissa II-luokan osastot sijaitsivat vaunun päissä ja keskellä oli I-luokan osastot. Tämän päivävaunun esikuva rakennettu Englannissa v. 1860. Vaunu hankittu Helsinki-Hämeenlinna radalle. Vaunussa ei ollut käytävää eikä päätyeteisiä, erillisiin osastoihin kuljettiin vaunun sivuseinässä olevista ovista. Pitkä astinlauta ulottui vaunun päästä päähän. Myöhemmin 1870-luvulla vaunut muutettiin läpikuljettaviksi. Vaunun seinässä luukut lämminhiekkalaatikoille, jotka työnnettiin istuinten alle lämmityslaitteiksi. I luokan osastoja lämmitettiin sohvien alle työnnetyillä hiekkalaatikoilla. Hiekkalaatikoiden luukut ovat pienoismallissa värissä paikoissa: Niiden tulee olla I luokan osastojen ovien molemmin puolin, eikä lainkaan II luokissa. Pienoismalli Suomen Rautatiemuseossa.
Kyllästyslaitoksen vaunukalustoa, kreosiittisäiliövaunu, höyrykattilavaunu ja kaksi kyllästysvaunua
Hämeenlinnan vanhan rautatieaseman tornipuolen päätyseinä. Asemalaiturilla A-sarjan höyryveturi vaunuineen. Hämeenlinnan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli Hämeen lääninarkkitehti C.A. Edelfelt. Tämä tiilirakenteinen, tornilla varustettu asemarakennus valmistui 1862 ja tuhoutui Suomen sisällissodan aikana 1918.
Hämeenlinna rautatieasema radan puolelta. Ensimmäisellä raiteella höyryveturi nro 6 "Pohja" A1-sarja ja rautatieläisiä veturin vierellä. Veturin perässä yhdistetty I ja II luokan vaunu, joka oli yksi kolmesta ensimmäisestä Suomeen tilatusta matkustajavaunusta. Vaunuun noustiin sivuovista ja osastoja oli neljä. Osastojen välillä ei ollut läpikulkua. Junahenkilökunta kulki osastosta toiseen ulkokautta astinlautaa pitkin. Hämeenlinnan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli Hämeen lääninarkkitehti C.A. Edelfelt, ja se valmistui 1862. Asema tuhoutui sisällissodassa huhtikuussa 1918.
Pietarin - Riihimäen rautatierakennuksen ensimmäisen piirin virkamiehiä vuosilta 1868-1869. Riihimäen - Pietarin rata otettiin liikennekäyttöön vuosina 1869-70. Alin rivi vasemmalta Lagerqvist, Borgbom, Tsehetseheim?. Keskimmäinen rivi vasemmalta Luo?ff, Forsman, Adler, Låftman, Selin, Stjernvall, Hansteen, Påhlman, Kamensky, C. Appelgren, Schütt. Ylärivi vasemmalta Wiklund, Wolmar Westling, Lunden, A. Uggla, Lagerwall, P. E. S. Degenaer, Hellman, Gajensky?, Sundewall.
Useita pikkukuvia Hyvinkäästä yhdistetty yhdeksi kollaasiksi. Vasemmalla kolme kuvaa, ylimpänä Hyvinkään uusi osuuskauppa, keskellä rautatieasema ja alimpana ?. Keskellä kaksi kuvaa, ylhäällä ratsupoliisi? ja alla hotelli- ja majatalo Hangon radan läheisyydessä. Oikealla kolme kuvaa, ylimpänä rautatiesilta, keskellä Kytäjän Kukkulinna ja alimpana Hyvinkään Parantola eli Sanatoorio.
Kymin rautatieasema radalta päin. Aseman edessä paljon matkustajia ja rautatievirkamiehiä. Liikennepaikka nimi vaihtui Koriaksi 1897. Asemarakennuksen suunnitteli Knut Nylander ja se valmistui viimeistään 1870. Myöhemmin asemaa on laajennettu niin Knut Nylanderin kuin Bruno Granholmin piirustusten pohjalta.
Valkeasaaren asemaravintola rataosuudella Valkeasaari-Pietari. Liikennepaikka avattu 11.9.1870. Asemarakennus on Wolmar Westlingin suunnittelema. Valkeasaari oli Pietarin radan ensimmäinen Venäjän puolella sijainnut asema ja näin ollen tulli-ja raja-asema. Joku baaritiskin takana seisovista on (asema)päällikkö Rudolf Lundgren.
Valtionrautateiden ensimmäinen tilastotoimiston päällikkö (1872-1897), kollegiasessori, suomentaja ja valtiopäiväedustaja Petter Edvard Ervast. Syntyi 13. maaliskuuta 1841 Raahessa Kuoli 30. joulukuuta 1899 Helsingissä. Jäljennöskuvattu Rautatiehallituksen valokuvauslaboratoriossa 31.1.1962.
Turun radan avajaisyleisöä ja hevoskärryjä rautatieasemalla
Liikennepaikka on perustettu 23.6.1876. Turun asema avattiin Toijalan - Turun radan pääteasemana 22.6.1876. Turku oli II luokan asema ja ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti P. E. S. Degenaer. Rantarata Karjaalta Turkuun valmistui v. 1899 ja v. 1903 valmistui rata Helsinkiin asti.
Karl Zachris Bergbom, Rautatiehallituksen oikeusasiamies (ombudsman), asianvalvoja
Haminan rautatieasema viistosti oikealta radalta päin. Asemaa lähimmällä raiteella on E1-sarjan höyryveturi perässään matkustajavaunuja, ja veturia on katselemassa asemalaiturilla ihmisjoukko. Yksityiselle radalle rakennettu Haminan asema poikkesi muista aikakauden valtion radoille rakennetuista asemista. Valtio osti Inkeroisista Haminaan johtavan radan 1916.
Levaschovon ensimmäinen rautatieasema, joka valmistui Wolmar Westlingin piirustusten mukaan v. 1870.. Liikennepaikka perustettiin 11.9.1870 ja sijaitsee Pietarin radan varrella, Walkeasaari - Pietari rataosalla vanhan rajan Venäjän puolella. Suomen valtionrautateiden liikenne päättyi v. 1918 kun Suomen ja Venäjän raja sulkeutui.
Pulsan rautatieasema rataosuudella Kouvola-Vainikkala. Liikennepaikka avattiin 11.9.1870 ja Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus valmistui samana vuonna. Rakennus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi Museoviraston toimesta. Kuvassa asemapäällikkö Arvid Berner ja muuta rautatiehenkilöstöä ja muita henkilöitä.