Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 14 198
- Siirry seuraavalle sivulle
Junamiehet/vaunumiehet? asettavat jarrukenkiä henkilöautoihin Oe-sarjan autonkuljetusvaunussa
Pasilan asemapäällikkö ja venäläisiä sotilaita Pasilan asemakonttorissa
Pasilasta avattiin vuonna 1863 linjavaihde, josta erkani satamarata Vallilan halki Sörnäisten satamaan. Vuonna 1876 vaihde korotettiin pysäkiksi ja vuonna 1890 asemaksi. Pasilan matkustaja-asema avattiin säännölliselle henkilöliikenteelle vuonna 1891. Pasilan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli todennäköisesti Bruno Granholm.
Asemamiehet/kuormausmestarit purkavat/lastaavat rahtia trukilla tavaravaunusta
Höyryveturi G1 nro 136 ja rautatieläisiä Turku - Uusikaupunki radanrakennukselta
Höyryveturi G1 nro 136 ja rautatieläisiä Turku - Uusikaupunki radanrakennukselta
Ratavartija kääntää rautatievaihdetta Santalahden vaihteella. Taustalla erottuu Pispalan haulitehtaan torni. Santalahden vaihde rakennettiin Porin radan rakentamisen yhteydessä teollisuuslaitosten tarpeisiin. Bruno Granholmin suunnittelema Platformskjul I- tyypin liikennepaikkarakennus valmistui vuonna 1907. Santalahti muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1968, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1975 ja tavaraliikenne 1979.
Asemapäällikkö? Vilppulan rautatieaseman asematoimistossa
Everstiluutnantti V. G. Arbugov ja Kauklahden asemapäällikkö tervehtivät Kauklahden asemalaiturilla
Rautatieläiset lapioivat lunta Porkkalan vuokra-alueen radan rajapylväältä
Höyryveturi Tk3 nro 1113 ja veturinkuljettaja Ville Hämäläinen ja Haakana
Veturinkuljettaja Aimo Hyvärinen ja veturinlämmittäjä M. Laiho höyryveturin Hr1 nro 1004 edessä
Ratavartija V. Salmi ja kiskotustyöväkeä Oulunkylä - Tikkurila rataosalla
Höyryveturi Tk1 nro 282 veturimiehistöineen ja paikallista väkeä lapsineen
Höyryveturi Tk1 nro 282 matkustajavaunuineen Jämsänkoskella
Ratamestari kolmipyöräresiinalla ja ratatyöntekijöitä lapioineen ja lekoineen
Ratavartija kolmipyöräresiinalla ja ratatyöntekijät putsaamassa lunta radalta
Riihimäen lennätinkonepajan linjatyökuntien miehistö ja pumppuresiinat
Lipunmyyjä Siilinjärven rautatieaseman lipunmyyntitoimistossa
Lipunmyyjä Siilinjärven rautatieaseman lipunmyyntitoimistossa
Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin kolme rauatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Sisällissodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Liikennepaikka perustettiin 1.1.1923 Matkaselkä - Naistenjärvi rataosalle. Asemarakennuksen suunnitteli Jarl Ungern. Asemarakennus tuhoitui palossa jatkosodassa ja tilalle rakennettiin uusi v. 1943. Suojärven asema jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Kuvassa vas. sähköttäjä Rikhard Stenlund (myöh. Sarvanne), asemapäällikkö Klas Eliel von Bonsdorff ja postinhoitaja Irene Stenlund.
Asemapäällikkö Eino Laakso rakentamassaan kasvihuoneessa Sievin asemalla
Varastojaksonpäällikkö ja toimistohenkilökuntaa VR:n Hyvinkään varaston toimistossa
Höyryveturi Tr1 (ent. R1) nro 1033 ja henkilö- sekä tavaravaunuja ratapihalla
Höyryveturi Tv1 nro 723? sivuuttaa Mäntyharjun aseman, junanlähettäjä laiturilla
Höyryveturi Tv2 (ent. K4) nro 629 ja veturimiehistöä sekä muita rautatieläisiä
Höyryveturi H9 (myöh. Hv3) nro 645 ja veturinkuljettaja Kalle Lipponen
Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Lippu vasemmalla: Oldboys-Bataljonen. Suunnittelija arkkitehti Rafael Blomqvist, edustaja ja lahjoittaja konsulinna Doris Seidenschur, valmistanut Käsityön Ystävät ry:n neiti Elin Aspelin, vihkijä sotarovasti Arthur Malin. Oldboys-klubin embleemi. Lippu oikealla: Rautatiesuojeluskunnan lippu. Suunnittelija Valdemar Sandberg, lahjoittaja Rautatiehallituksen ja Helsingin rautatieaseman naisvirkailijat edustajina rouva Iida Kunnas ja neiti Gerda Hultman, lipun valmistaja Helsingin Käsityön Ystävät ry, vihkijä sotarovasti Arthur Malin. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Rautatiepataljoona vannoo suojeluskuntavalan vasta vihityn lippunsa ääressä. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Tor-Borgå hinaajaa vedetään vintturilla tavaravaunuun
Kyläpaakkolan rautatieasema. Etualalla ratavartija "Kiero" Kusti resiinan kanssa. Resiinan kyydissä pikkulapsi. Taustalla näkyy asemarakennus. Äyräpään aseman alainen Kyläpaakkolan laiturivaihde perustettiin 1.11.1928. Laiturirakennus valmistui 1927 Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Rakennus palanut ja uusi valmistunut sen tilalle 1942.