Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 13 549
- Siirry seuraavalle sivulle
Hv2-höyryveturi ylittämässä siltaa Rajajoen asemalla rataosuudella Viipuri-Rajajoki. Liikennepaikka avattu 1917. Bruno Granholmin suunnittelema kuvan ulkopuolelle jäävä asemarakennus toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotilassairaalana. Rajajoki oli Pietarin radan viimeinen Suomen puolella sijainnut asema ja näin ollen tulli-ja raja-asema. Silta ja asema kärsivät pahoja vahinkoja toisessa maailmansodassa.
Kannuksen rautatieaseman henkilökuntaa aseman portailla. Takarivissä vasemmalta: sähköttäjä Anna Frilund, asemapäällikön vaimo Helena Roos, asemapäällikkö ja kirjailija Gustaf von Numers, kirjuri Theodor Sunell, asemapäällikön poika Gunnar von Numers ja sähköttäjä Matti Olli. Edessä vasemmalta aseman postineiti neiti Aino Vihavainen, asemaravintolan pitäjä rouva Durchman ja asemapäällikön tytär von Numers.
Laukaan rautatieasema ja kioski Jyväskylä - Haapajärvi rataosalla. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1898 ja henkilöliikenne päättyi 27.9.1987. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema V luokan pienen aseman tyyppipiirustusten mukainen. Aseman edessä on asemahenkilökuntaa ja matkustajia?
Laukaan rautatieasema Jyväskylä - Haapajärvi rataosalla. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1898 ja henkilöliikenne päättyi 27.9.1987. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema V luokan pienen aseman tyyppipiirustusten mukainen. Aseman edessä on asemahenkilökuntaa ja perhe, matkustajia?
Laukaan rautatieasema ja kioski Jyväskylä - Haapajärvi rataosalla. Raiteen vierellä poseeraa asemapäällikkö? kuvaajalle. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1898 ja henkilöliikenne päättyi 27.9.1987. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema V luokan pienen aseman tyyppipiirustusten mukainen.
Syntymäpäiväjuhlat konepajan työsuhdeasunnossa. Ylärivissä vasemmalta Maire Collan, päivänsankari Tuula Hyytiäinen, Sirkka Leinonen, Risto Leinonen, Seija Hanikka ja Riitta (sukunimi ei tiedossa). Alarivissä vasemmalta Merja Viitaharju, Anja, Pirjo, Liisa Rönnholm ja Raija Hakonen. Syntymäpäivillä lapset esittivät Prinsessa Ruusunen -esityksen.
Kemijoen ylittävä Ounaskosken rautatie- ja maantiesilta Rovaniemellä. Ylempää sillan kantta käyttää rautatieliikenne, alempaa maantieliikenne ja autokannen sivuilla on kävely- ja pyörätiet. Sillan jänteet ovat 35+35+70+70+35m. Silta valmistui v. 1934. Rautatiesillalla on juuri höyryveturin ja vaunujen kuljetuksessa Suutarinkorven sillan 35 m pituinen jänne.
Rautatieläisiä Kokemäen rautatieasemalla. Vasemmalta asemapäällikkö Murole, sähköttäjä T. Havia, asemamies Rinne ja neljäs henkilö tuntematon. Kokemäen uusi asemarakennus valmistui Thure Hellströmin piirustusten pohjalta v. 1919, kun alkuperäinen asemarakennus tuhottiin sisällissodassa.
Pahakosken kaksikaarinen teräsristikkorautatiesilta miltei korjattuna Kokemäen Risteellä, Tampere - Pori rataosalla. Silta valmistui rautatien kanssa v. 1895. Punaiset räjäyttivät sillan v. 1918 vetäytyessään Satakunnan rintamalta ja se korjattiin pian sen jälkeen. Vuonna 1919 paikalle rakennettiin kaksikaarinen teräsbetonisilta.
Hämeenlinnan uusi rautatieasema radan puolelta pohjoiseen päin kuvattuna. Asemaa lähimmällä raiteella puukorisia matkustajavaunuja ja asemalaiturilla, vaunujen vieressä paljon junaan nousevia ja siitä poistuvia matkustajia. Hämeenlinnan uuden asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström, ja se valmistui 1921.
Herralan asema sijoitettiin rautatien ja Hollolasta Mäntsälän ja Orimattilan suuntaan kulkevan maantien risteykseen lähes 20 kilometrin päähän Hollolan kirkosta. Alkuperäinen Riihimäen–Pietarin rautatien asema avattiin liikenteelle 1869, jolloin valmistui myös Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.
Kirkkonummen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samoin piirustuksin kuin Kauklahden rautatieasema Espoossa. Se on rakennettu 1901–1903 ja sen lähellä on lisäksi tavaramakasiini, huoltorakennuksia ja työntekijän asunto. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014, mutta asemalla on lippuautomaatti.
Kirkkonummen asema ja asemapuistoa. Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samoin piirustuksin kuin Kauklahden rautatieasema Espoossa. Se on rakennettu 1901–1903 ja sen lähellä on lisäksi tavaramakasiini, huoltorakennuksia ja työntekijän asunto. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014, mutta asemalla on lippuautomaatti.
Tammisaaren rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tammisaaressa Raaseporin kaupungissa. Asema avattiin 8. lokakuuta 1873 samaan aikaan Hangon ja Hyvinkään välisen rautatien kanssa. Asemalla pysähtyvät Karjaan ja Hangon väliset taajamajunat. Vuonna 1873 valmistuneen asemarakennuksen on suunnitellut Knut Nylander, ja se on yksi Hyvinkää–Hanko-radan kolmesta säilyneestä alkuperäisestä asemarakennuksesta
Hämeenlinnan rautatieaseman sisätiloja. Asema on Suomen rataverkolla Hämeenlinnassa sijaitseva pääradan rautatieasema. Se on yksi Suomen vanhimpia rautatieliikennepaikkoja, sillä maan ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Nykyisen punatiilisen asemarakennuksen on piirtänyt Thure Hellström, ja se on valmistunut vuonna 1921.
Hämeenlinnan rautatieaseman sisätiloja. Asema on Suomen rataverkolla Hämeenlinnassa sijaitseva pääradan rautatieasema. Se on yksi Suomen vanhimpia rautatieliikennepaikkoja, sillä maan ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Nykyisen punatiilisen asemarakennuksen on piirtänyt Thure Hellström, ja se on valmistunut vuonna 1921.
Kolhon rautatieasema on Mänttä-Vilppulassa, Kolhon kylässä. Se on yksi alkuperäisistä rataosan Tampere–Haapamäki varrella sijaitsevista asemista. Se rakennettiin pysäkiksi vuosina 1881–1883, mutta laajennettiin nykyiseen asuunsa vuonna 1900 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaisesti.
Turengin asema on Suomen vanhimpia, sillä se kuuluu vuonna 1862 avatun Suomen ensimmäisen rataosuuden (Helsinki–Hämeenlinna) alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus samalta vuodelta on lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu.
Turengin asema on Suomen vanhimpia, sillä se kuuluu vuonna 1862 avatun Suomen ensimmäisen rataosuuden (Helsinki–Hämeenlinna) alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus samalta vuodelta on lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu.
Höljäkän liikennepaikka perustettiin 16.10.1911. Kuvan asemarakennus on siirretty Sakkolasta vuoden 1920 jälkeen. Tyyliltään se muistuttaa varhaisempia Platformskjul-tyypin rakennuksia. Senaattikiinteistöjen myytyä asemarakennuksen 2007, on sen ulkonäkö kokenut muutoksia muun muassa ikkunoiden, oven ja kuistin suhteen.
Keuruun rautatieasema valmistui 1897 Bruno Granholmin V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1897. Keuruun asema valittiin Suomen kauneimmaksi asemaksi vuonna 1974. Museovirasto on luokitellut aseman valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.