Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 200 / 13 549
- Siirry seuraavalle sivulle
Asemamiehet/kuormausmestarit purkavat/lastaavat rahtia trukilla tavaravaunusta
Höyryveturi G1 nro 136 ja rautatieläisiä Turku - Uusikaupunki radanrakennukselta
Höyryveturi G1 nro 136 ja rautatieläisiä Turku - Uusikaupunki radanrakennukselta
Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.
Asemapäällikkö? Vilppulan rautatieaseman asematoimistossa
Liikennepaikka perustettiin v. 1870 Viipuri - Pietari rataosalle. Leipäsuo oli Muolaan kunnan nuorin kylä. Aseman nimi oli alunperin Galitzina vuoteen 1919 asti, sitten Äyräpää ja lopulta 1.1.1927 Leipäsuo. Nimi vaihdettiin Äyräpäästä Leipäsuoksi, kun Muolaan pohjoisosasta muodestettiin uusi Äyräpää kunta v. 1926. Liikennepaikka on Neuvostoliitolle v. 1944 luovutetulla alueella Karjalankannaksella Viipurin läänissä.
Porkkalan tunnelin läpi kulkeva juna, venäläinen veturi ja henkilökuntaa Kauklahden asemalaiturilla
Vanha matkustajavaunu ja venäläinen sekä suomalainen rautatievirkailija Kauklahden asemalaiturilla
Näkymä Kouvolan vesitornista vesiviskurille, jossa höyryveturi Hr1 juuri saa vettä
Resiinalla tultu lennätin/puhelinpylväiden vaihtoon Kerava - Porvoo rataosalla
C4 sarjan höyryveturi nro 81? miehistöineen Alkulan isossa leikkauksessa Ylitorniolla
Veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä höyryveturin Tr1 nro 1096 ovella ja ikkunassa
Höyryveturin Tk3 nro 1117 Ikkunassa veturinkuljettaja Vilho Hämäläinen ja ovella veturinlämmittäjä
Veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä höyryveturin Sk1 nro 148 ikkunassa ja ovella
Veturinkuljettaja Alarik Geijer öljyää höyryveturia "Bristollari" C2 nro 31
Veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä öljyävät ja huoltavat höyryveturia
Veturimiehistöä ja rautatievirkamiehiä ryhmäkuvassa höyryveturin vierellä kääntöpöydällä
Ratavartija August Marjamäki ja työtoverit vaunun kera osuudellaan Piikkiössä
Höyryveturi Tk1 nro 275 tavaravaunuineen ja veturimiehistöineen talvimaisemassa
Ratamestari kolmipyöräresiinalla ja ratatyöntekijöitä lapioineen ja lekoineen
Ratavartija kolmipyöräresiinalla ja ratatyöntekijät putsaamassa lunta radalta
Riihimäen lennätinkonepajan linjatyökuntien miehistö ja pumppuresiinat
Lipunmyyjä Siilinjärven rautatieaseman lipunmyyntitoimistossa
Lipunmyyjä Siilinjärven rautatieaseman lipunmyyntitoimistossa
Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin kolme rauatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Sisällissodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Liikennepaikka perustettiin 1.1.1923 Matkaselkä - Naistenjärvi rataosalle. Asemarakennuksen suunnitteli Jarl Ungern. Asemarakennus tuhoitui palossa jatkosodassa ja tilalle rakennettiin uusi v. 1943. Suojärven asema jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Kuvassa vas. sähköttäjä Rikhard Stenlund (myöh. Sarvanne), asemapäällikkö Klas Eliel von Bonsdorff ja postinhoitaja Irene Stenlund.