Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 14 198
- Siirry seuraavalle sivulle
Pukinmäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen rautatieasema rataosalla Helsinki–Riihimäki. Asema avattiin 1886 alun perin seisakkeeksi nykyisen aseman eteläpuolelle. Pukinmäessä korjattiin Seppämestarintien (Kehä I:n) ylittävän rautatiesillan vesieristyksiä. Kesällä 2020 korjattiin kaukoliikenteen käytössä olevat kaksi läntisintä raidetta, kesällä 2021 puolestaan kaupunkiradan kaksi itäisintä laituriraidetta. Laituriraiteiden remontoinnin yhteydessä uusittiin myös laitureiden kiveystä. Kuva kesältä 2021, kun itäisen keskiraiteen purkutyöt oli aloitettu. Remontin ajan I-junat pohjoiseen ohittivat Pukinmäen aseman pysähtymättä, mistä aiheutui matkustajille epätietoisuutta.
Autovaunun lastaus Turun ratapihalla. Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.
Lahden ratapihaa ja varikkoa ilmasta käsin kuvattuna
Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.
Uimaharju avattiin liikenteelle 10. syyskuuta 1910. Uimaharjun rautatieaseman jugendtyylisen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Se rakennettiin Kontiolahden rautatieaseman piirustusten mukaan, mutta peilikuvana ja hieman pienempänä. Asemarakennus ja ulkorakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa ja asemarakennus on asuinkäytössä.
Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.
Uimaharju avattiin liikenteelle 10. syyskuuta 1910. Uimaharjun rautatieaseman jugendtyylisen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Se rakennettiin Kontiolahden rautatieaseman piirustusten mukaan, mutta peilikuvana ja hieman pienempänä. Asemarakennus ja ulkorakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa ja asemarakennus on asuinkäytössä.
Savonlinnan asemarakennus on rakennettu vuonna 1907. Piirustukset laati rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholm. Aseman ulkoasuun on sittemmin tehty muutoksia. Museovirasto on määritellyt Savonlinnan vanhan rautatieaseman yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kurikan rautatieasema oli liikennepaikka Suomen rataverkolla Kurikan kaupungissa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Seinäjoki–Kaskinen eli niin kutsutun Suupohjan radan varrella. Asemarakennus ja ratapiha sijaitsevat Kurikan keskustan ja Mosselokaupungin välissä. Henkilöliikenne rataosuudella on lopetettu 1960-luvulla, mutta asemalla oli tavaraliikennettä ja siellä myytiin VR:n matkalippuja vielä 1990-luvulla. Myöhemmin liikennepaikka toimi vielä junien kohtaamispaikkana. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa, ja se on kunnostettu alkuperäistä ulkonäköä kunnioittaen. Rakennuksessa toimii nykyään ruokaravintola Liikennepaikka poistui Ratahallintokeskuksen liikennepaikkarekisteristä 3. kesäkuuta 2007 voimaan tulleen uuden liikennepaikkaluettelon myötä.
Viekki avattiin liikenteelle 16. lokakuuta 1911. Paikalle rakennettiin Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus, joka kuitenkin purettiin myöhemmin. Nykyinen asemarakennus, ulkorakennus ja tavarasuoja ovat vuodelta 1970. Henkilöliikenne lakkautettiin 27. toukokuuta 1990. Miehitys asemalla loppui vuonna 1994 ja tavaraliikenne lakkautettiin 2002. Vuonna 2007 asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja sitä kautta myyntiin.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
Kerimäen rautatieasema avattiin Elisenvaaran ja Savonlinnan välisen rataosuuden yhteydessä helmikuussa 1908. Kerimäen asemarakennus on rakennettu Bruno Granholmin suunnittelemien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Lipunmyynti lakkautettiin vuonna 1999, mutta miehitys loppui vasta vuonna 2007 kauko-ohjauksen myötä.
Sapun rautatieasema on lakkautettu rautatieliikennepaikka Heinäveden kunnassa rataosuudella Pieksämäki-Joensuu. Paikalle valmistui Thure Hellströmin suunnittelema Pieksämäki-Joensuu välin tyyppiasema 1938. Sapusta rakennettiin runsaan kilometrin pituinen satamarata Kermajärven rantaan. Radan käyttö on sittemmin loppunut, ja rata on purettu tarpeettomana. Asema muutettiin miehittämättömäksi lokakuussa 1971, ja henkilöliikenne lopetettiin 28. toukokuuta 1989. Tavaraliikenne loppui 2002, ja liikennepaikka lakkautettiin 2004. Asema on yksityisomistuksessa.
Imatran rautatieasema uudistuu Väyläviraston Luumäki–Imatra-hankkeen myötä. Heinäkuussa 2021 liikenne oli jo siirtynyt uudelle Vuoksen ylittävälle rautatiesillalle. Sillalle on rakennettu myös uusi tilapäinen puinen matkustajalaituri siksi aikaa, kun varsinaista asemalaituria remontoidaan korkeaksi.
Oriveden rautatieaseman laiturialuetta ja ratapihaa
Asemapäällikön talo Porin vanhalla rautatieasemalla
Asemapäällikön talo Porin vanhalla rautatieasemalla. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937 ja nykyään se on yksityisasuntoina.
Viekki avattiin liikenteelle 16. lokakuuta 1911. Paikalle rakennettiin Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus, joka kuitenkin purettiin myöhemmin. Nykyinen asemarakennus, ulkorakennus ja tavarasuoja ovat vuodelta 1970. Henkilöliikenne lakkautettiin 27. toukokuuta 1990. Miehitys asemalla loppui vuonna 1994 ja tavaraliikenne lakkautettiin 2002. Vuonna 2007 asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja sitä kautta myyntiin.
Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.
Kuopion uusi matkakeskus (Kuopion Portti) käsittää matkakeskustoimintojen lisäksi muun muassa liike-, toimisto- ja hoivakotitiloja sekä asuinhuoneistoja. Kyseessä on 47 000 kerrosneliömetrin laajuinen kolmen eri vaiheen rakennushanke, mikä muodostuu kolmesta tornitalosta ja näihin liittyvistä jalka-osista, sekä pysäköintihallista. Jo valmiin A-vaiheen tornitalon korkeus on 16 kerrosta, B-vaiheen tornitalon korkeudeksi tulee 17 kerrosta, ja keväällä 2022 valmistuvan C-vaiheen tornitalon korkeudeksi tulee 15 kerrosta.
Niittylahden rautatieliikennepaikka on Joensuun Niittylahdessa Suomen rataverkon rataosuudella Kouvola–Joensuu. Liikennepaikka avattiin vuonna 1902 ja se on yhä käytössä junankohtauspaikkana. Vuosina 1902–1987 Niittylahteen oli myös henkilöliikennettä. Liikennepaikkan rakennuksiin kuuluu pysäkkirakennus ja pieni tavaramakasiini.
Oriveden rautatieaseman laiturialuetta ja ratapihaa
Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.
Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.
Nk. Hangon laituri Hyvinkään asema-alueella. Hanko-Hyvinkää -rata rakennettiin 1873 Suomen ensimmäiseksi yksityiseksi radaksi. Yksityiselle radalle rakennettiin oma asema noin kilometrin päähän pääradan asemasta. Siksi pääradan tuntumaan tarvittiin oma laituri vaihtomatkustajia varten. Laituria kutsutaan myös Amerikanlaituriksi, sillä siltä ovat monet suomalaiset lähteneet kohti Amerikkaa 1800-1900-lukujen taitteessa.
Kaskisten rautatieaseman ympäristöä. Rautatieliikennepaikka Kaskisten kaupungissa rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen. Paikalle rakennettiin 1912 jugendtyylinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus sekä kaksipaikkainen veturitalli, jonka yhteyteen rakennettiin myös pieni vesitorni. Rata avattiin seuraavana vuonna. Raiteet johdettiin myös satamaan, sillä Kaskinen oli tunnettu satamakaupunkina. Ulkosataman raiteistoja on laajennettu useaan otteeseen 1980- ja 1990-luvuilla. Liikennettä lisäsi myös 1970-luvulla rakennettu sellutehdas, jonka toiminta on loppunut 2009.
Äetsän entisen rautatieaseman tontti. Äetsän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Sastamalassa, Äetsän ja sitä aiemman Keikyän entisen keskustaajaman Pehulan pohjoispuolella. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2003, ja vanha matkustajalaituri purettiin Lielahti–Kokemäki-rataosan perusparannuksen yhteydessä.
Seinäjoen nykyinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1969. Alikulkutunneli asemalaitureille rakennettiin vuosina 1993–1994. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä, muut asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Seinäjoen lipunmyynti on loppunut vuoden 2016 alusta. Seinäjoen asemalla pysähtyvät kaikki junat Helsingistä Vaasaan ja Oulun suuntaan. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.
Vaskiluodon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Pohjanmaan Vaasassa rataosuudella Seinäjoki–Vaasa. Rata Vaasaan avattiin 1883, ja rataa jatkettiin Vaskiluodon satamaan seitsemän vuotta myöhemmin. Paikalle rakennettiin ajalleen harvinainen puinen Bruno Granholmin suunnittelema yhdistetty tavaramakasiini-asemarakennus. Henkilöliikennettä radalla on ollut kolmeen otteeseen: Vuonna 1965, vuosina 1972–1973 sekä pisimpään vuosina 1977–1992.
Pahakosken rautatiesilta Porin radalla, Risten kylässä. Risten kautta kulkee Tampereen ja Porin välinen rautatie. Risten asema jäi vuonna 1966 valmistuneen rataoikaisun vuoksi sivuun uudesta ratalinjasta, jolla avattiin samanniminen seisake ja jolta rakennettiin viljavarastolle uusi pistoraide. Vanha asemarakennus purettiin 1970-luvun alussa, henkilöliikenne Risten seisakkeella lopetettiin vuonna 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.
Joensuun ratapihahanke. Joensuun aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Teknisesti Joensuun ratapiha on vanhentunut, ja Joensuuhun on suunnitteilla matkakeskus. Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muun muassa entinen asemaravintola puretaan uudisrakennsuten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan. Kesälllä 2021 uusi laituri on jo otettu käyttöön.
Pukinmäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen rautatieasema rataosalla Helsinki–Riihimäki. Asema avattiin 1886 alun perin seisakkeeksi nykyisen aseman eteläpuolelle. Pukinmäessä korjattiin Seppämestarintien (Kehä I:n) ylittävän rautatiesillan vesieristyksiä. Kesällä 2020 korjattiin kaukoliikenteen käytössä olevat kaksi läntisintä raidetta, kesällä 2021 puolestaan kaupunkiradan kaksi itäisintä laituriraidetta. Laituriraiteiden remontoinnin yhteydessä uusittiin myös laitureiden kiveystä. Kuva kesältä 2021, kun itäisen keskiraiteen purkutyöt oli aloitettu. Remontin ajan I-junat pohjoiseen ohittivat Pukinmäen aseman pysähtymättä, mistä aiheutui matkustajille epätietoisuutta.
Seinäjoen nykyinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1969. Alikulkutunneli asemalaitureille rakennettiin vuosina 1993–1994. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä, muut asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Seinäjoen lipunmyynti on loppunut vuoden 2016 alusta. Seinäjoen asemalla pysähtyvät kaikki junat Helsingistä Vaasaan ja Oulun suuntaan. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.
Pieksämäen asema on ollut käytössä vuodesta 1889 alkaen. Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2.8.2014. Pieksämäen risteysasemalla on matalat laiturit ja punaiset laiturikatokset. Aseman raiteistoa leimaa myös lisäraide, joka erkanee keskeltä ykkösraidetta. Vanhassa asemarakennuksessa toimii Savon Radan Museo.
Noormarkun entisen rautatieaseman tontti. Lakkautettu rautatieliikennepaikka sijaitsee Haapamäki–Pori-radalla entisen Noormarkun kunnan alueella nykyisessä Porissa. Noormarkun asemarakennus valmistui vuonna 1933 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan, ja sitä laajennettiin myöhemmin. Rakennuksessa oli toimisto-, posti- ja odotushuoneet. Liikenne Noormarkussa alkoi 16. joulukuuta 1933. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1969, ja henkilöliikenne lakkautettiin 31. toukokuuta 1981. Tyhjilleen jäänyt ja ilkivaltaa kohdannut asemarakennus sekä alueen muut asema-alueen rakennukset purettiin loppuvuodesta 2020. Asema-alue vaikuttaa säilyttäneen entisen, vanhoissa kartoissa ja ilmakuvissa näkyvän perusrakenteensa ja paikalla on vanhaa asemapuistoon kuuluvaa puustoa. Rakennusten purusta jäljelle jäänyttä jätettä, mm. rakennusten perustuskiviä lojuu ympäri aluetta.
Seinäjoen nykyinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1969. Alikulkutunneli asemalaitureille rakennettiin vuosina 1993–1994. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä, muut asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Seinäjoen lipunmyynti on loppunut vuoden 2016 alusta. Seinäjoen asemalla pysähtyvät kaikki junat Helsingistä Vaasaan ja Oulun suuntaan. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.
Vesitorni ja rakennuksia Tervajoen aseman ympärillä. Tervajoen vuonna 1883 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 15. marraskuuta 2001, mutta asemalla pysähtyvät edelleen kaikki Vaasan radan junat. Asemarakennus ja muita kiinteistöjä siirtyi Senaatti-kiinteistöille 2007. Vesitornissa toimii kahvila.
Kuopion vanhan konepajan aluetta kuvattuna heinäkuussa 2021. Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.
Pasilan rautatieasema. Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskukseen, Mall of Triplaan. Aseman ja kauppakeskuksen ohi niiden eteläpuolitse kulkee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.
Turun päärautatieasema.Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.
Haapamäki-Pori –rataa Isojoenrannan sillan lähellä
Noormarkun entisen rautatieaseman tontti. Lakkautettu rautatieliikennepaikka sijaitsee Haapamäki–Pori-radalla entisen Noormarkun kunnan alueella nykyisessä Porissa. Noormarkun asemarakennus valmistui vuonna 1933 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan, ja sitä laajennettiin myöhemmin. Rakennuksessa oli toimisto-, posti- ja odotushuoneet. Liikenne Noormarkussa alkoi 16. joulukuuta 1933. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1969, ja henkilöliikenne lakkautettiin 31. toukokuuta 1981. Tyhjilleen jäänyt ja ilkivaltaa kohdannut asemarakennus sekä alueen muut asema-alueen rakennukset purettiin loppuvuodesta 2020. Asema-alue vaikuttaa säilyttäneen entisen, vanhoissa kartoissa ja ilmakuvissa näkyvän perusrakenteensa ja paikalla on vanhaa asemapuistoon kuuluvaa puustoa. Rakennusten purusta jäljelle jäänyttä jätettä, mm. rakennusten perustuskiviä lojuu ympäri aluetta.
Saunarakennus asemapäällikön tontilla Porin vanhalla rautatieasemalla. Porin vanha rautatieasema on Tampere–Pori-radan varrella toiminut entinen rautatieasema, joka sijaitsee Vapaudenkadulla Porin keskustan länsilaidalla. Vuonna 1919 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 1937 ja nykyään se on yksityisasuntoina.
Vaskiluodon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Pohjanmaan Vaasassa rataosuudella Seinäjoki–Vaasa. Rata Vaasaan avattiin 1883, ja rataa jatkettiin Vaskiluodon satamaan seitsemän vuotta myöhemmin. Paikalle rakennettiin ajalleen harvinainen puinen Bruno Granholmin suunnittelema yhdistetty tavaramakasiini-asemarakennus. Henkilöliikennettä radalla on ollut kolmeen otteeseen: Vuonna 1965, vuosina 1972–1973 sekä pisimpään vuosina 1977–1992.
Joensuun ratapihahanke. Joensuun aseman on suunnitellut Knut Nylander ja se avattiin liikenteelle 1894. Teknisesti Joensuun ratapiha on vanhentunut, ja Joensuuhun on suunnitteilla matkakeskus. Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muun muassa entinen asemaravintola puretaan uudisrakennsuten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan. Kesälllä 2021 uusi laituri on jo otettu käyttöön.
Pukinmäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen rautatieasema rataosalla Helsinki–Riihimäki. Asema avattiin 1886 alun perin seisakkeeksi nykyisen aseman eteläpuolelle. Pukinmäessä korjattiin Seppämestarintien (Kehä I:n) ylittävän rautatiesillan vesieristyksiä. Kesällä 2020 korjattiin kaukoliikenteen käytössä olevat kaksi läntisintä raidetta, kesällä 2021 puolestaan kaupunkiradan kaksi itäisintä laituriraidetta. Laituriraiteiden remontoinnin yhteydessä uusittiin myös laitureiden kiveystä. Kuva kesältä 2021, kun itäisen keskiraiteen purkutyöt oli aloitettu. Remontin ajan I-junat pohjoiseen ohittivat Pukinmäen aseman pysähtymättä, mistä aiheutui matkustajille epätietoisuutta.
Lahden ratapihaa ja varikkoa ilmasta käsin kuvattuna. Lahden ratapiha ja sen länsipää on muutosvaiheessa. Ratavarsi on kaavoitettu uudelleen ja ratapiha mahdollisesti siirtyy toisaalle. Lahdessa radan varren alueet kokevat suuria muutoksia tulevaisuudessa. Alueesta on tehty laaja rakennushistoriaselvitys 2012.
Jyväskylän vanha rautatieasema viistosti edestä kuvattuna
Jyväskylän vanha rautatieasema viistosti edestä kuvattuna. Asema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui. Rautatie Jyväskylästä Suolahteen valmistui 1898. Rautatieasemarakennus on ajalleen tyypillisesti toteutettu Rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemien tyyppipiirustusten pohjalta. Asemarakennus edustaa kansallisromanttista puuarkkitehtuuria. Asemaa on laajennettu vuosina 1923 ja 1968–1969. Asema otettiin pois käytöstä vuonna 2002, kun uusi matkakeskus valmistui. Nykyään vanhassa asemarakennuksessa toimii ravintola.