Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 13 549
- Siirry seuraavalle sivulle
Pääministeri, kulkulaitosministeri ja rautatiehallituksen virkamiehiä perheineen hiihtomatkalla Vuokatilla. Matkalaiset ensimmäisellä lounaalla Vuokatin Urheiluopistolla. Vas. rouva Irma Kastari, Marja Kastari, rouva Oittinen, Heikki Oittinen, vt.johtaja Viljo Miettinen, rouva Häkkinen, opetusministeri Oittinen, osastosihteeri Källström (osittain näkyy), asemapäällikkö Rauno Mäkinen, pääministeri Rainer von Fieandt, hallitusneuvos Wäinö Häkkinen, kulkulaitosministeri Paavo Kastari ja Pertti Kastari.
Keväinen Inhan rautatieasema viistosti vasemmalta radalta päin. Tavaramakasiinin(?) edessä on yksi aikuinen ja kaksi lasta sekä pullolaatikoita ja muita esineitä. Raiteilla kävelee lisäksi naishenkilö käsissään matkalaukku ja kaksi pakettia. Inhan uusi asemarakennus valmistui 1891 vanhan asemarakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Asema rakennettiin Oulun rautatien pysäkin tyyppipiirrustusten mukaan, joiden suunnittelijana on saattanut olla Knut Nylander. Asemarakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu. Nykyisin se toimii asuinrakennuksena. Liikennepaikan alkuperäisenä nimenä käytettiin v. 1897 saakka sekä Ätsäri (suomenk. nimi) että Etseriä (ruotsink. nimi). Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Kyrön rautatieasema. Aseman oikealla puolella näkyy vesitorni ja halkovarasto, vasemmalla puolella R-kioski ja makasiinirakennus. Liikennepaikka perustettu 22.6.1876. Radan rakennusvaiheessa asemaa kutsuttiin Kumilaksi, mutta nimi vaihdettiin Kyröksi jo ennen radan avaamista. Ilmeisesti Knut Nylanderin suunnittelema IV luokan asema valmistui 1876 ja se vuorattiin ja maalattiin kolme vuotta myöhemmin. Rakennusta on jossakin vaiheessa laajennettu. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Lohiluoman rautatieaseman henkilökuntaa ja heinätalkooväkeä aseman rappusilla
Junamiehet/vaunumiehet? asettavat jarrukenkiä henkilöautoihin Oe-sarjan autonkuljetusvaunussa
Parolan toinen asemarakennus. Liikennepaikka avattiin osana Hämeenlinnan-Tampereen rataa vuonna 1876. Bruno Granholm laati Parolan uuden asemarakennuksen piirustukset vuonna 1918. Asemarakennus ja tavaramakasiini valmistuivat vuonna 1920. Rakennus edustaa siirtymävaihetta 1920-luvun klassismiin.
Pasilan asemapäällikkö ja venäläisiä sotilaita Pasilan asemakonttorissa
Pasilasta avattiin vuonna 1863 linjavaihde, josta erkani satamarata Vallilan halki Sörnäisten satamaan. Vuonna 1876 vaihde korotettiin pysäkiksi ja vuonna 1890 asemaksi. Pasilan matkustaja-asema avattiin säännölliselle henkilöliikenteelle vuonna 1891. Pasilan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli todennäköisesti Bruno Granholm.
Ratavartija kääntää rautatievaihdetta Santalahden vaihteella. Taustalla erottuu Pispalan haulitehtaan torni. Santalahden vaihde rakennettiin Porin radan rakentamisen yhteydessä teollisuuslaitosten tarpeisiin. Bruno Granholmin suunnittelema Platformskjul I- tyypin liikennepaikkarakennus valmistui vuonna 1907. Santalahti muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1968, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1975 ja tavaraliikenne 1979.
Kylänlahden liikennepaikka perustettiin 16.10.1911. Rakennusaikana liikennepaikan nimenä oli Hali. Asema rakennettiin Thure Hellströmin V luokan aseman piirustuksin. Asema on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Asemarakennus on yksityiskäytössä. Aseman vieressä oikealla on tornillinen tavaramakasiini, joka myös on yksityiskäytössä. Asemalla taajamajuna H 762, kalustona kiskobussi Dm12.
Everstiluutnantti V. G. Arbugov ja Kauklahden asemapäällikkö tervehtivät Kauklahden asemalaiturilla
Rautatieläiset lapioivat lunta Porkkalan vuokra-alueen radan rajapylväältä
Höyryveturi Tk3 nro 1113 ja veturinkuljettaja Ville Hämäläinen ja Haakana
Veturinkuljettaja Aimo Hyvärinen ja veturinlämmittäjä M. Laiho höyryveturin Hr1 nro 1004 edessä
Ratavartija V. Salmi ja kiskotustyöväkeä Oulunkylä - Tikkurila rataosalla
Höyryveturi Tk1 nro 282 veturimiehistöineen ja paikallista väkeä lapsineen
Höyryveturi Tk1 nro 282 matkustajavaunuineen Jämsänkoskella
Asemapäällikkö Eino Laakso rakentamassaan kasvihuoneessa Sievin asemalla
Varastojaksonpäällikkö ja toimistohenkilökuntaa VR:n Hyvinkään varaston toimistossa
Höyryveturi Tr1 (ent. R1) nro 1033 ja henkilö- sekä tavaravaunuja ratapihalla
Höyryveturi Tv1 nro 723? sivuuttaa Mäntyharjun aseman, junanlähettäjä laiturilla
Höyryveturi Tv2 (ent. K4) nro 629 ja veturimiehistöä sekä muita rautatieläisiä
Höyryveturi H9 (myöh. Hv3) nro 645 ja veturinkuljettaja Kalle Lipponen
Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Lippu vasemmalla: Oldboys-Bataljonen. Suunnittelija arkkitehti Rafael Blomqvist, edustaja ja lahjoittaja konsulinna Doris Seidenschur, valmistanut Käsityön Ystävät ry:n neiti Elin Aspelin, vihkijä sotarovasti Arthur Malin. Oldboys-klubin embleemi. Lippu oikealla: Rautatiesuojeluskunnan lippu. Suunnittelija Valdemar Sandberg, lahjoittaja Rautatiehallituksen ja Helsingin rautatieaseman naisvirkailijat edustajina rouva Iida Kunnas ja neiti Gerda Hultman, lipun valmistaja Helsingin Käsityön Ystävät ry, vihkijä sotarovasti Arthur Malin. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Rautatiepataljoona vannoo suojeluskuntavalan vasta vihityn lippunsa ääressä. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Tor-Borgå hinaajaa vedetään vintturilla tavaravaunuun
Kyläpaakkolan rautatieasema. Etualalla ratavartija "Kiero" Kusti resiinan kanssa. Resiinan kyydissä pikkulapsi. Taustalla näkyy asemarakennus. Äyräpään aseman alainen Kyläpaakkolan laiturivaihde perustettiin 1.11.1928. Laiturirakennus valmistui 1927 Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Rakennus palanut ja uusi valmistunut sen tilalle 1942.
Laihian aseman rautatieläisiä VR:n 100-vuotisjuhlassa Laihian asemalla
Laihian aseman rautatieläisiä VR:n 100-vuotisjuhlassa 17.3.1962. Kuvassa kauimmaisena oikealla asemapäällikkö Suurela, merkitty ruksilla. Rautatieläisten takana asemarakennus ja tavaramakasiini. Liikennepaikka perustettu 29.9.1883. Pysäkkirakennus on vuodelta 1883 ja se rakennettiin Vaasan radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi 1888. Rakennusta laajennettiin Bruno Granholmin suunnittelemin poikkipäädyin. Laajennuksen aikainen ulkoasu on säilynyt hyvin. Tavaramakasiini rakennettiin samaan aikaan aseman kanssa.