Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 13 549
- Siirry seuraavalle sivulle
Hv2-höyryveturi ylittämässä siltaa Rajajoen asemalla rataosuudella Viipuri-Rajajoki. Liikennepaikka avattu 1917. Bruno Granholmin suunnittelema kuvan ulkopuolelle jäävä asemarakennus toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotilassairaalana. Rajajoki oli Pietarin radan viimeinen Suomen puolella sijainnut asema ja näin ollen tulli-ja raja-asema. Silta ja asema kärsivät pahoja vahinkoja toisessa maailmansodassa.
Laukaan rautatieasema ja kioski Jyväskylä - Haapajärvi rataosalla. Raiteen vierellä poseeraa asemapäällikkö? kuvaajalle. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1898 ja henkilöliikenne päättyi 27.9.1987. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema V luokan pienen aseman tyyppipiirustusten mukainen.
Laukaan rautatieasema Jyväskylä - Haapajärvi rataosalla. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1898 ja henkilöliikenne päättyi 27.9.1987. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema V luokan pienen aseman tyyppipiirustusten mukainen. Aseman edessä on asemahenkilökuntaa ja perhe, matkustajia?
Laukaan rautatieasema ja kioski Jyväskylä - Haapajärvi rataosalla. Liikennepaikka perustettiin 1.11.1898 ja henkilöliikenne päättyi 27.9.1987. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema V luokan pienen aseman tyyppipiirustusten mukainen. Aseman edessä on asemahenkilökuntaa ja matkustajia?
Kannuksen rautatieaseman henkilökuntaa aseman portailla. Takarivissä vasemmalta: sähköttäjä Anna Frilund, asemapäällikön vaimo Helena Roos, asemapäällikkö ja kirjailija Gustaf von Numers, kirjuri Theodor Sunell, asemapäällikön poika Gunnar von Numers ja sähköttäjä Matti Olli. Edessä vasemmalta aseman postineiti neiti Aino Vihavainen, asemaravintolan pitäjä rouva Durchman ja asemapäällikön tytär von Numers.
Syntymäpäiväjuhlat konepajan työsuhdeasunnossa. Ylärivissä vasemmalta Maire Collan, päivänsankari Tuula Hyytiäinen, Sirkka Leinonen, Risto Leinonen, Seija Hanikka ja Riitta (sukunimi ei tiedossa). Alarivissä vasemmalta Merja Viitaharju, Anja, Pirjo, Liisa Rönnholm ja Raija Hakonen. Syntymäpäivillä lapset esittivät Prinsessa Ruusunen -esityksen.
Kemijoen ylittävä Ounaskosken rautatie- ja maantiesilta Rovaniemellä. Ylempää sillan kantta käyttää rautatieliikenne, alempaa maantieliikenne ja autokannen sivuilla on kävely- ja pyörätiet. Sillan jänteet ovat 35+35+70+70+35m. Silta valmistui v. 1934. Rautatiesillalla on juuri höyryveturin ja vaunujen kuljetuksessa Suutarinkorven sillan 35 m pituinen jänne.
Rautatieläisiä Kokemäen rautatieasemalla. Vasemmalta asemapäällikkö Murole, sähköttäjä T. Havia, asemamies Rinne ja neljäs henkilö tuntematon. Kokemäen uusi asemarakennus valmistui Thure Hellströmin piirustusten pohjalta v. 1919, kun alkuperäinen asemarakennus tuhottiin sisällissodassa.
Pahakosken kaksikaarinen teräsristikkorautatiesilta miltei korjattuna Kokemäen Risteellä, Tampere - Pori rataosalla. Silta valmistui rautatien kanssa v. 1895. Punaiset räjäyttivät sillan v. 1918 vetäytyessään Satakunnan rintamalta ja se korjattiin pian sen jälkeen. Vuonna 1919 paikalle rakennettiin kaksikaarinen teräsbetonisilta.
Hämeenlinnan uusi rautatieasema radan puolelta pohjoiseen päin kuvattuna. Asemaa lähimmällä raiteella puukorisia matkustajavaunuja ja asemalaiturilla, vaunujen vieressä paljon junaan nousevia ja siitä poistuvia matkustajia. Hämeenlinnan uuden asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström, ja se valmistui 1921.
Raahen liikennepaikka perustettiin 5.12.1899. Rautatieaseman ja rautatien Raahesta Lapin asemalle rakennutti yksityinen Raahen Rautatieosakeyhtiö. Vuonna 1900 valmistunut asema poikkeaakin tyyliltään maamme muista rautatierakennuksista. Rakennuksen tyylissä yhdistyvät jugend, kansallisromantiikka ja saksalaistyylinen ristikkorakennetalo. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Iisalmen liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asema rakennettiin vuosina 1900-02 Bruno Granholmin laatimien III luokan ravintolattoman aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran 1904 ja asemalle avattiin ravintola. Rakennusta laajennettiin vielä vuosina 1925 ja 1930. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Tammisaaren rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tammisaaressa Raaseporin kaupungissa. Asema avattiin 8. lokakuuta 1873 samaan aikaan Hangon ja Hyvinkään välisen rautatien kanssa. Asemalla pysähtyvät Karjaan ja Hangon väliset taajamajunat. Vuonna 1873 valmistuneen asemarakennuksen on suunnitellut Knut Nylander, ja se on yksi Hyvinkää–Hanko-radan kolmesta säilyneestä alkuperäisestä asemarakennuksesta
Kempeleen liikennepaikka perustettiin 1.11.1886 ja samana vuonna valmistui pysäkkirakennus Oulun radan pysäkkirakennuksen tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi jo 1888. Rakennusta laajennettiin 1904. Henkilöliikenne loppui Kempeleessä 1990, kunnes palautettiin 26 vuoden tauon jälkeen vuonna 2016.
Hämeenlinnan rautatieaseman sisätiloja. Asema on Suomen rataverkolla Hämeenlinnassa sijaitseva pääradan rautatieasema. Se on yksi Suomen vanhimpia rautatieliikennepaikkoja, sillä maan ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Nykyisen punatiilisen asemarakennuksen on piirtänyt Thure Hellström, ja se on valmistunut vuonna 1921.
Kokkolan aseman sisätiloja. Kokkolan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui III aseman piirustusten mukaan. Pieniä muutostöitä asemalla tehtiin 1925, mutta aseman alkuperäinen ulkoasu on säilynyt melko hyvin. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Pietarsaaren vuonna 1960 valmistunut uusi asemarakennus edustaa uudenlaista asematyyppiä. Pääosa rakennuksesta on tavara-aseman tiloja ja henkilöliikennettä palvelevat tilat on yhdistetty tavara-aseman toimistotiloihin. Asemarakennus ei ole alkuperäisessä asussaan. Rakennuksen eteläpää ja viereiset raiteet purettiin 2005 paikalle rakennettavan linja-autoaseman tieltä.
Alkujaan nimellä Pedersö, myöhemmin Pänneisenä tunnettu asema, jonka nimi muuttui vuonna 2020 muotoon Pietarsaari-Perdersöre. Asemalle pysähtyneenä InterCity 26 matkustajajuna. Kokoonpanossaa ensimmäisenä ohjausvaunu Edo. Asema on rakennettu IV luokan keskikokoisen aseman piirustusten mukaan. Asemalla on säilynyt valurautainen seinäkello. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Imatran keskusaseman sisätiloja. Imatran liikennepaikka perustettiin 1.3.1977 ja asema valmistui samana vuonna. Asema on rakennettu rinneratkaisuna. Julkisivultaan keltaisesta tiililaatasta toteutettuun rakennukseen kuljetaan asematorin puolelta odotushalliin, josta noustaan kolmanteen kerrokseen laituritasolle. Päätös asemarakennuksen purkamisesta tehtiin 2020.
Herralan asema sijoitettiin rautatien ja Hollolasta Mäntsälän ja Orimattilan suuntaan kulkevan maantien risteykseen lähes 20 kilometrin päähän Hollolan kirkosta. Alkuperäinen Riihimäen–Pietarin rautatien asema avattiin liikenteelle 1869, jolloin valmistui myös Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.
Kokkolan aseman sisätiloja. Kokkolan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Asemarakennus valmistui III aseman piirustusten mukaan. Pieniä muutostöitä asemalla tehtiin 1925, mutta aseman alkuperäinen ulkoasu on säilynyt melko hyvin. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Pohjanmaan radan rataoikaisun yhteydessä 1966 Ruukin vanha asema-alue jäi sivuun ratalinjalta. Uusi asemarakennus valmistui 1967 Mikko Terhon suunnittelemana. Asemarakennusta uusittiin valmistumisen jälkeen pienimuotoisesti. Huonokuntoinen ja ilkivaltaa kokenut rakennus purettiin lokakuussa 2021.
InterCity 56 Lapuan asemalla. Junan keulassa sähköveturi Sr3 Vectron. Lapuan liikennepaikka perustettiin 1.11.1886 ja asemarakennus valmistui samana vuonna. Asemarakennuksen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Härmän liikennepaikka perustettiin 1.11.1886. Pysäkkirakennus valmistui samana vuonna tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi vuonna 1888. Rakennusta laajennetiin poikkipäädyllä vuonna 1905 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Henkilölöliikennepysähdykset lopetettiin 2006 ja asema-alueelta purettiin matkustajalaiturit vuonna 2008. Vuonna 2017 henkilöliikenne aloitettiin uudestaan ja liikennepaikalle rakennettiin uudet laiturit ja aikataulunäytöt.
Kempeleen liikennepaikka perustettiin 1.11.1886 ja samana vuonna valmistui pysäkkirakennus Oulun radan pysäkkirakennuksen tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi jo 1888. Rakennusta laajennettiin 1904. Henkilöliikenne loppui Kempeleessä 1990, kunnes palautettiin 26 vuoden tauon jälkeen vuonna 2016.