Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 301 - 400 / 14 198
- Siirry seuraavalle sivulle
Ryhmäkuvassa rautatiepataljoonan suojeluskuntalaisia suojeluskuntakoulussa syksyllä 1919. Sisällissodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin kolme rauatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Vas. junamies T. Parikka, oik. junamies A. F. Öhman, HKI. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Höyryveturi B1 nro 56 ja asemapäällikkö sekä veturimiehistöä
Henkilöt vasemmalta alkaen ratainsinööri? Weckström, asemapäällikkö Julius Baltscheffsky, Einar Grönberg, Uno Westman, Praki? Westergren ja asemamies? Edvin Glad. Siuntion liikennepaikka avatiin 1.9.1903 Rantaradalle. Asemarakennus rakennettiin Bruno Granholmin suunnittelemien tyyppipiirustusten mukaan. Siuntion asema jäi Porkkalan vuokra-alueelle v. 1944 ja avattiin vuokra-ajan jälkeen liikenteelle v. 1956.
Höyryveturiletka, etummaisena Hk3 (H5) nro 483 ja veturi- sekä asemahenkilökuntaa
Portailla asemapäällikkö Daniel Filemon Oxman, sähköttäjä O. E. Mustonen ja miehistö. Liikennepaikka perustettiin 4.11.1895 Tampere - Pori rataosalle. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan ja sitä laajennettiin mm. v. 1900 ja 1920 - 1922. Asema on restauroitu v. 1985.
Vaunumiesharjoittelija Tammisen ensimmäinen työpäivä vaununkorjauspajalla
Siivooja Anna Kainulainen tyhjentämässä Kotkan aseman tuhkakuppeja
Presidentti Kekkonen tutustumassa Dm8 kiitojunan CEit-sarjan 1. luokan henkilövaunuun
Asiakkaita ja henkilökuntaa Oulun rautatieaseman lipputoimistossa. Liikennepaikka avattu 1.11.1886. Asemarakennus valmistui vuonna 1886 ja sen on todennäköisesti suunnitellut Knut Nylander. Rakennusta on muutettu useasti jälkeen päin. Asema-alueen on Museovirasto määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Rautatie Hotelli Hangossa. Etualalla hotelli, jonka rakennusmestari Jakob Kronqvist rakensi v. 1878. Hotellin pitkäaikainen omistaja oli rouva Ellen Efimoff. Rakennus on purettu v. 1938. Hotellin takana kivimuurinen rakennus, jonka Martin Lignell rakensi v. 1897, ja jonka valtio osti v. 1903. Taaempana mäellä Gustav Nymanin rakentama rakennus v. 1904.
Kyrön rautatieasema talvella. Aseman vasemmalla puolella näkyy makasiinirakennus. Liikennepaikka perustettu 22.6.1876. Radan rakennusvaiheessa asemaa kutsuttiin Kumilaksi, mutta nimi vaihdettiin Kyröksi jo ennen radan avaamista. Ilmeisesti Knut Nylanderin suunnittelema IV luokan asema valmistui 1876 ja se vuorattiin ja maalattiin kolme vuotta myöhemmin. Rakennusta on jossakin vaiheessa laajennettu. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Käkisalmen rautatieasema, ratapihaa ja aseman vasemmalla puolella on varastorakennuksia. Asemarakennus valmistui 1916 Thure Hellströmin suunnitttelemana samoin piirustuksin kuin Kristiinankaupungin asema. Liikennepaikka perustettu ja väliaikainen liikenne Hiitolasta Käkisalmeen aloitettu 1.8.1917.
Käkisalmen rautatieasema. Kuvan etualalla ratapihalla seisomassa nuorehko asemamies. Asemarakennus valmistui 1916 Thure Hellströmin suunnitttelemana samoin piirustuksin kuin Kristiinankaupungin asema. Liikennepaikka perustettu ja väliaikainen liikenne Hiitolasta Käkisalmeen aloitettu 1.8.1917.
Käpylän rautatieasema 1950-luvulla. Liikennepaikka perustettu 1910. Kuvassa 1920-luvulla valmistunut kaksikerroksinen asemarakennus, jossa asematilat oli sijoitettu alakertaan ja asuintilat yläkertaan. Aseman vasemmalla puolella oleva tavaramakasiini on rakennettu aivan kiinni asemarennukseen. Rakennus purettiin 1970-luvun lopussa. Aseman edessä näkyy aidalla varustettua laiturialuetta.
Lempäälän vanha rautatieasema ja tavaramakasiini ratapihasillalta pohjoiseen päin, rataosalla Helsinki - Tampere. Liikennepaikka avattiin 22.6.1876. Asemarakennuksen suunnitteli Bruno Granholm ja se valmistui v. 1876 IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä laajennettiin v. 1908 ja v. 1922. Nykyinen Lempäälän rautatieasema/virastotalorakennus valmistui valmistui v. 1980.
Lempäälän vanha rautatieasema ja tavaramakasiini rataosalla Helsinki - Tampere. Liikennepaikka avattiin 22.6.1876. Asemarakennuksen suunnitteli Bruno Granholm ja se valmistui v. 1876 IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä laajennettiin v. 1908 ja v. 1922. Nykyinen Lempäälän rautatieasema/virastotalorakennus valmistui valmistui v. 1980.
Kausalan asema. Kausalan asema on yksi Pietarin radan alkuperäisistä asemapaikoista. Asemarakennus on alkuperäinen Knut Nylanderin tyyppipiirroksin rakennettu IV-luokan asema. Rakennusta on laajennettu myöhemmin. Aseman vieressä on alkuperäinen makasiini. Uudet laiturit on rakennettu 2009-2010, liikenne paikallisliikenne niillä on aloitettu 12.12.2010.
Parkanon rautatieasema Lielahti-Seinäjoki rataosuudella. Thure Hellström suunnitteli vuonna 1934 valmistuneen Parkanon asemarakennuksen. Liikennepaikka avattiin vuotta myöhemmin. Kuvanottohetkellä Parkanon uusi rautatieasema oli jo käytössä, jolloin vanha liikennepaikka nimettiin Kairokoskeksi.
Osuusliike Ahjon sivuraide ja makasiini Rajamäen rautatieasemalla
Asemalla pysähtyneenä InterCity 68 matkustajajuna. Veturina Sr2 nro 3207. Mäntyharjun liikennepaikka perustettiin 1.10.1889. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Keltainen asemarakennus on rakennettu Oulun radan IV luokan aseman tyyppipiirustusten nro. 1 mukaan. Rakennus muutettiin suorakaiteesta vinkkeliksi 1907 laajennuksessa, jonka suunnitteli Bruno Granholm. Aseman vieressä on säilynyt punainen tavaramakasiini.
Isonkyrön rautatieasema ja tavaramakasiini (ent. Orismala)
Kurikan rautatieaseman rakennuksia (asemarakennus ja tavara-asema) 17.8.1979 lännestä kuvattuna. Liikennepaikka perustettu 1.8.1913, asema rakennettu Thure Hellströmin vuonna 1911 laatimin IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Rakennusta on laajennettu jonkin verran. Raiteella ratakuorma-auto Tka-277?.
Kyttälän rautatieasema vuonna 1986. Liikennepaikka perustettu 4.11.1895 ja se on Porin radan alkuperäisiä pysäkkejä. Kuvan asemarakennus on järjestyksessään kolmas, joka paikalle on rakennettu. Kaksi edellistä tuhoutuivat tulipaloissa 1897 ja 1918. Kuvan asema on lautarakennus, jossa käytetty suojana Enso-pahvia. Rakennus on purettu lokakuussa 1995. Kuvassa aseman vasemmalla puolella vaalea tavaramakasiini.
Käpylän rautatieasema. Liikennepaikka perustettu 1910. Kuvassa 1920-luvulla valmistunut kaksikerroksinen asemarakennus, jossa asematilat oli sijoitettu alakertaan ja asuintilat yläkertaan. Aseman vasemmalla puolella oleva tavaramakasiini on rakennettu aivan kiinni asemarennukseen. Rakennus purettiin 1970-luvun lopussa. Keskellä alhaalla kuvassa näkyvät kaide ja portaat, jotka vievät vuonna 1924 rakennetulle ylikulkusillalle, joka oli käytössä aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Raiteilla paikallisliikenteen höyryveturi Pr1 765 eli "Paikku" matkustajavaunun kanssa.
Röykän rautatieasema (takana) ja makasiini Hyvinkää - Karjaa rataosalla
Röykän makasiini ja rautatieasema Hyvinkää - Karjaa rataosalla, kuvattu Lopen tien sillalta
Tavarannouto maaseutuasemalta
Käpylän rautatieasema. Liikennepaikka perustettu 1910. Kuvassa 1920-luvulla valmistunut kaksikerroksinen asemarakennus, jossa asematilat oli sijoitettu alakertaan ja asuintilat yläkertaan. Aseman vasemmalla puolella oleva tavaramakasiini on rakennettu aivan kiinni asemarennukseen. Rakennus purettiin 1970-luvun lopussa. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy kaide ja portaat, jotka vievät vuonna 1924 rakennetulle ylikulkusillalle, joka oli käytössä aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Kuvan oikeassa laidassa näkyvät kahdet raiteet sekä niitä erottava aita. Asemalla on muutamia matkustajia. Aseman ja makasiini vasemmalla puolella näkyy vaalea R-kioski. Aseman nimi seinäkyltissä vain ruotsiksi.
Lappohjan rautatieasema ja tavaramakasiini lännestä päin, Hangon radan varressa. Lappohjan nimi on ollut aiemmin Lappvik. Liikennepaikka on perustettu 8.10.1873 ja tämä toinen asemarakennus valmistui jatkosodan aikana v. 1942. Talvisodan päättyttyä v. 1940 Hankoniemi piti luovuttaa neuvostoliittolaisille ja Hankoniemen vuokra-alueen raja kulki n. kilometri Lappohjan aseman itäpuolella ja rata Lappohjasta Hankoon jäi vuokra-alueelle.
Rajamäen yhdistetty tavara-asema ja henkilöliikenneasemarakennus
Helsingin rautatieaseman ratapihaa sekä osa asemarakennuksen länsisiivestä. Ratapihalla lähteviä ja tulevia junanvaunuja, ratapihan takana näkyy Töölönlahti. Eliel Saarisen suunnitteleman Helsingin rautatieaseman rakennustyöt alkoivat joulukuussa 1905 ja avajaiset pidettiin maaliskuussa 1919.
Kurikan rautatieasema tammikuussa 1981. Liikennepaikka perustettu 1.8.1913, asema rakennettu Thure Hellströmin vuonna 1911 laatimin IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Rakennusta on laajennettu jonkin verran. Aseman edessä Dv12 2609 tavaravaunujen kanssa. Aseman oikealla puolella näkyy tavaramakasiini.
Kymintehtaan ensimmäinen rautatieasema vuonna 1930. Liikennepaikka perustettu 1.10.1892 nimellä Kymintehdas. Aseman nimi vaihtui Kuusankoskeksi 1.1.1948, mutta jälleen takaisin Kymintehtaaksi 1.11.1964, jolloin Kuusanniemen aseman nimi vaihtui Kuusankoskeksi. Kuvan pysäkkirakennus korvattiin vuonna 1930 suuremmalla asemarakennuksella. Aseman vasemmalla puolella R-kioski ja oikealla puolella tavaramakasiini. Liikennepaikka lakkautettiin 1.8.1967.