Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 201 - 300 / 14 198
- Siirry seuraavalle sivulle
Veturimiehistöä ja iloisia radan avajaisväkeä höyryveturin Hv2 nro 588 vierellä
Höyryveturi Hv4 (ent. H7) nro 524, veturimiehistöä ja asemahenkilöstöä
Saksalais-suomalaisen tarkastusjunan sotilaita ja rautatieläinen v. 1918.
Höyryveturi Tv1 (ent. K3) nro 697 ja veturimiehistöä sekä muita rautatieläisiä
Uudenkylän tavaramakasiinin edessä rautatieläiset lastaavat nokkakärryyn paketteja
Viipurin pikatavaratoimistossa kirjuri J. E. Sihvola ja Otto Uimonen (oik.)
Höyryveturi Tr2 nro 2015 sotasaalisveturi, veturimiehistöä ja sotilaita Sotjärven asemalla
Siivooja Anna Kainulainen siivoamassa Kotkan aseman wc-tiloja
Höyryveturi Tv1 (ent. K3) nro 707 ja veturinkuljettaja Kotiranta (oik.) sekä veturinlämmittäjä
Höyryveturin Tv1 (ent. K3) hytissä veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä
Kavantsaaren tavaramakasiinilla rautatieläisillä rekien lastina useita maitotonkkia
Tor-Borgå hinaajaa vedetään vintturilla tavaravaunuun
Junamiehet/vaunumiehet? asettavat jarrukenkiä henkilöautoon Oe-sarjan autonkuljetusvaunussa
Rautatieläisiä Paperon rautatieaseman edessä, keskellä ylitarkastaja Tauno Eemeli Toivanen. Suojärven aseman alainen Paperon laiturivaihde on Matkaselkä - Naistenjärvi rataosalla. Jarl Ungernin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1921. Myöhemmin laiturivaihde korotettiin pysäkiksi.
Pasilan asemapäällikkö ja venäläisiä sotilaita Pasilan rautatieasemalla
Pasilasta avattiin vuonna 1863 linjavaihde, josta erkani satamarata Vallilan halki Sörnäisten satamaan. Vuonna 1876 vaihde korotettiin pysäkiksi ja vuonna 1890 asemaksi. Pasilan matkustaja-asema avattiin säännölliselle henkilöliikenteelle vuonna 1891. Pasilan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli todennäköisesti Bruno Granholm. Kuvan asemarakennus on sittemmin korvattu uudella.
Pasilasta avattiin vuonna 1863 linjavaihde, josta erkani satamarata Vallilan halki Sörnäisten satamaan. Vuonna 1876 vaihde korotettiin pysäkiksi ja vuonna 1890 asemaksi. Pasilan matkustaja-asema avattiin säännölliselle henkilöliikenteelle vuonna 1891. Pasilan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli todennäköisesti Bruno Granholm.
Henkilöt kuvassa: istumassa vas. Raja-aho, Asp, konduktööri Jaakko Karjalainen, Wahlberg?/konduktööri Otto Petäjäniemi?, Lindgren ja seisomassa vas. Kinnunen, Skopa, Häkkinen, Raunio, Höglund, konduktööri J. V. Teeriaho, Kalla Keskitalo, Karikko, Niemi, Grönros, Rajala, Lukinmaa, opetusneuvos Yrjö Kallinen.
Henkilöt kuvassa: istumassa vas. Raja-aho, Asp, konduktööri Jaakko Karjalainen, Wahlberg?/konduktööri Otto Petäjäniemi?, Lindgren ja seisomassa vas. Kinnunen, Skopa, Häkkinen, Raunio, Höglund, konduktööri J. V. Teeriaho, Kalla Keskitalo, Karikko, Niemi, Grönros, Rajala, Lukinmaa, opetusneuvos Yrjö Kallinen.
Höyryveturi G1 nro 136 ja rautatieläisiä Turku - Uusikaupunki radanrakennukselta
Höyryveturi G9 (myöh Sk2) nro 318 matkustajavaunuineen ja rautatieläisiä
Höyryveturi G9 (myöh Sk2) nro 360 ja veturimiehistöä veturitallin edessä
Rautatievirkamiehiä Inhan (ent Ätsärin, ruotsiksi Etseri) rautatieaseman edessä
Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883 Haapamäki - Seinäjoki rataosalle. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkkityyppipiirustusten mukaan. V luokan aseman Ätsäri (ruots. Etseri) nimi muutettiin Inhaksi v. 1897. Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Asemapäällikkö Karvonen Vuonislahden rautatieaseman toimistossa
Laiturilla ylikonduktööri Kallio ja junamies Tukiainen sekä neuvostoliittolaisia asemavirkailijoita. Matkustajajunan vaunun ikkunaluukut suljettiin v. 1947 - 1956 ja junaan vaihdettiin neuvostoliittolainen veturi Kauklahdessa. Kauklahti toimi raja-asemana, kun Suomen kaukoliikenteen junat saivat kulkea Porkkalan vuokra-alueen halki vuosina 1947 - 1956.
Vedenhakua Mäntyharjun asemaravintolan kaivolla, taustalla halkopinoja
Höyryveturi Tk3 nro 1129 ja veturimiehistö lähdössä ratapihalle päivystykseen
Veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä Vr2 sarjan nro 958 höyryveturin ovella
Ruotsin pääministeri Tage Erlander kiittää kyydistä veturinkuljettaja Esko Yletyistä
Ylimatkaneuvoja Onni Paukkunen dieselmoottorivaunun "Lättähatun" ohjaamossa
Vaihdemies? J. W. Karina vaihteen vierellä, höyryveturi Hv1 nro 578 lähdössä raiteelta
Liikennepaikan hoitaja, asemamies, junasuorittaja Otto Häyrinen Piilin ratapihalla, taustalla ratatyökone
Vaihdemiesten esimies Sakarias Lahtinen käsittelee kaasupulloa? ratapihalla
Höyryveturi Tk2 nro 422 ja veturinkuljettaja Hjalmar A. Blomqvist sekä veturinlämmittäjä A. Tammi
Lipunmyyjä ja koululainen Siilinjärven rautatieaseman lipunmyyntitoimistossa
Lipunmyyjä Raili Laitinen opastaa koululaista kirjoituskoneen/lipunmyynnin toimintaan. Siilinjärven liikennepaikka perustettiin vuonna 1902. Siilinjärvi sijaitsee Savon radalla, rataosalla Kuopio-Iisalmi. Asemarakennus rakennettiin Bruno Granholmin laatimien Iisalmen radan V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan.