Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 200 / 257
- Siirry seuraavalle sivulle
Pahakosken rautatiesilta Porin radalla, Risten kylässä. Risten kautta kulkee Tampereen ja Porin välinen rautatie. Risten asema jäi vuonna 1966 valmistuneen rataoikaisun vuoksi sivuun uudesta ratalinjasta, jolla avattiin samanniminen seisake ja jolta rakennettiin viljavarastolle uusi pistoraide. Vanha asemarakennus purettiin 1970-luvun alussa, henkilöliikenne Risten seisakkeella lopetettiin vuonna 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.
Kiukaisten entisen rautatieaseman paikka. Asemarakennus valmistui vuonna 1897, samaan aikaan liikennepaikan avaamisen kanssa. Sitä laajennettiin myöhemmin 1920-luvulla. Henkilöliikenne lakkautettiin kokonaan vuonna 1988. Asemarakennus vaurioitui pahoin palossa juhannuksen alla vuonna 2008 ja paloi perustuksiaan myöten huhtikuussa 2014.
Noormarkun entisen rautatieaseman tontti. Lakkautettu rautatieliikennepaikka sijaitsee Haapamäki–Pori-radalla entisen Noormarkun kunnan alueella nykyisessä Porissa. Noormarkun asemarakennus valmistui vuonna 1933 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan, ja sitä laajennettiin myöhemmin. Rakennuksessa oli toimisto-, posti- ja odotushuoneet. Liikenne Noormarkussa alkoi 16. joulukuuta 1933. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1969, ja henkilöliikenne lakkautettiin 31. toukokuuta 1981. Tyhjilleen jäänyt ja ilkivaltaa kohdannut asemarakennus sekä alueen muut asema-alueen rakennukset purettiin loppuvuodesta 2020. Asema-alue vaikuttaa säilyttäneen entisen, vanhoissa kartoissa ja ilmakuvissa näkyvän perusrakenteensa ja paikalla on vanhaa asemapuistoon kuuluvaa puustoa. Rakennusten purusta jäljelle jäänyttä jätettä, mm. rakennusten perustuskiviä lojuu ympäri aluetta.
Harjavallan ratapihaa ja teollisuusmaisemaa. Nykyinen Harjavallan rautatieasema avattiin Kummun seisakkeena vuonna 1944, jolloin Outokumpu Oy:n kuparitehdas evakuoitiin Imatralta Harjavaltaan. Asemarakennuksen vieressä sijaitsee punainen tavaramakasiini. Harjavallan asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 1999, ja lipunmyynti lopetettiin vuonna 2006. Asemarakennus, tavarasuoja ja muut asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille.Asemarakennus on myöhemmin myyty yksityiselle.
Äetsän entisen rautatieaseman tontti. Äetsän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Sastamalassa, Äetsän ja sitä aiemman Keikyän entisen keskustaajaman Pehulan pohjoispuolella. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2003, ja vanha matkustajalaituri purettiin Lielahti–Kokemäki-rataosan perusparannuksen yhteydessä.
Harjavallan ratapihaa ja teollisuusmaisemaa. Nykyinen Harjavallan rautatieasema avattiin Kummun seisakkeena vuonna 1944, jolloin Outokumpu Oy:n kuparitehdas evakuoitiin Imatralta Harjavaltaan. Asemarakennuksen vieressä sijaitsee punainen tavaramakasiini. Harjavallan asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 1999, ja lipunmyynti lopetettiin vuonna 2006. Asemarakennus, tavarasuoja ja muut asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille.Asemarakennus on myöhemmin myyty yksityiselle.
Ulkorakennus Kiukaisten entisellä rautatieasemalla
Ulkorakennus Kiukaisten entisellä rautatieasemalla. Asemarakennus valmistui vuonna 1897, samaan aikaan liikennepaikan avaamisen kanssa. Sitä laajennettiin myöhemmin 1920-luvulla. Henkilöliikenne lakkautettiin kokonaan vuonna 1988. Asemarakennus vaurioitui pahoin palossa juhannuksen alla vuonna 2008 ja paloi perustuksiaan myöten huhtikuussa 2014.
Noormarkun entisen rautatieaseman tontti. Lakkautettu rautatieliikennepaikka sijaitsee Haapamäki–Pori-radalla entisen Noormarkun kunnan alueella nykyisessä Porissa. Noormarkun asemarakennus valmistui vuonna 1933 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan, ja sitä laajennettiin myöhemmin. Rakennuksessa oli toimisto-, posti- ja odotushuoneet. Liikenne Noormarkussa alkoi 16. joulukuuta 1933. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1969, ja henkilöliikenne lakkautettiin 31. toukokuuta 1981. Tyhjilleen jäänyt ja ilkivaltaa kohdannut asemarakennus sekä alueen muut asema-alueen rakennukset purettiin loppuvuodesta 2020. Asema-alue vaikuttaa säilyttäneen entisen, vanhoissa kartoissa ja ilmakuvissa näkyvän perusrakenteensa ja paikalla on vanhaa asemapuistoon kuuluvaa puustoa. Rakennusten purusta jäljelle jäänyttä jätettä, mm. rakennusten perustuskiviä lojuu ympäri aluetta.
Äetsän entisen rautatieaseman tontti. Äetsän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Sastamalassa, Äetsän ja sitä aiemman Keikyän entisen keskustaajaman Pehulan pohjoispuolella. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2003, ja vanha matkustajalaituri purettiin Lielahti–Kokemäki-rataosan perusparannuksen yhteydessä.
Äetsän entisen rautatieaseman tontti. Äetsän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Sastamalassa, Äetsän ja sitä aiemman Keikyän entisen keskustaajaman Pehulan pohjoispuolella. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2003, ja vanha matkustajalaituri purettiin Lielahti–Kokemäki-rataosan perusparannuksen yhteydessä.
Noormarkun entisen rautatieaseman tontti. Lakkautettu rautatieliikennepaikka sijaitsee Haapamäki–Pori-radalla entisen Noormarkun kunnan alueella nykyisessä Porissa. Noormarkun asemarakennus valmistui vuonna 1933 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan, ja sitä laajennettiin myöhemmin. Rakennuksessa oli toimisto-, posti- ja odotushuoneet. Liikenne Noormarkussa alkoi 16. joulukuuta 1933. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1969, ja henkilöliikenne lakkautettiin 31. toukokuuta 1981. Tyhjilleen jäänyt ja ilkivaltaa kohdannut asemarakennus sekä alueen muut asema-alueen rakennukset purettiin loppuvuodesta 2020. Asema-alue vaikuttaa säilyttäneen entisen, vanhoissa kartoissa ja ilmakuvissa näkyvän perusrakenteensa ja paikalla on vanhaa asemapuistoon kuuluvaa puustoa. Rakennusten purusta jäljelle jäänyttä jätettä, mm. rakennusten perustuskiviä lojuu ympäri aluetta.
Äetsän entisen rautatieaseman tontti. Äetsän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Sastamalassa, Äetsän ja sitä aiemman Keikyän entisen keskustaajaman Pehulan pohjoispuolella. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2003, ja vanha matkustajalaituri purettiin Lielahti–Kokemäki-rataosan perusparannuksen yhteydessä.
Kenraalikuvernöörin vaunu A 41 lastattuna laivaan Lyypekin satamassa
Kenraalikuvernöörin vaunu A 41 on lastattu höyrylaiva Aegirin kyytiin Lyypekin satamassa. Vaunu tilattiin prahalaiselta Ringhofferin vaunutehtaalta. Vaunu ensimmäinen käyttäjä oli kenraalikuvernööri Bobrikov. Höyrylaiva Aegir oli valmistunut kuvausta edeltävänä vuonna 1897 ja sen omisti Helsingin Höyrylaiva Osakeyhtiö.