Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 200 / 14 198
- Siirry seuraavalle sivulle
Höyryveturi Tr1 (ent. R1) nro 1033 ja henkilö- sekä tavaravaunuja ratapihalla
Höyryveturi Tv1 nro 723? sivuuttaa Mäntyharjun aseman, junanlähettäjä laiturilla
Höyryveturi Tv2 (ent. K4) nro 629 ja veturimiehistöä sekä muita rautatieläisiä
Höyryveturi H9 (myöh. Hv3) nro 645 ja veturinkuljettaja Kalle Lipponen
Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Lippu vasemmalla: Oldboys-Bataljonen. Suunnittelija arkkitehti Rafael Blomqvist, edustaja ja lahjoittaja konsulinna Doris Seidenschur, valmistanut Käsityön Ystävät ry:n neiti Elin Aspelin, vihkijä sotarovasti Arthur Malin. Oldboys-klubin embleemi. Lippu oikealla: Rautatiesuojeluskunnan lippu. Suunnittelija Valdemar Sandberg, lahjoittaja Rautatiehallituksen ja Helsingin rautatieaseman naisvirkailijat edustajina rouva Iida Kunnas ja neiti Gerda Hultman, lipun valmistaja Helsingin Käsityön Ystävät ry, vihkijä sotarovasti Arthur Malin. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Rautatiepataljoona vannoo suojeluskuntavalan vasta vihityn lippunsa ääressä. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Tor-Borgå hinaajaa vedetään vintturilla tavaravaunuun
Kyläpaakkolan rautatieasema. Etualalla ratavartija "Kiero" Kusti resiinan kanssa. Resiinan kyydissä pikkulapsi. Taustalla näkyy asemarakennus. Äyräpään aseman alainen Kyläpaakkolan laiturivaihde perustettiin 1.11.1928. Laiturirakennus valmistui 1927 Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Rakennus palanut ja uusi valmistunut sen tilalle 1942.
Laihian aseman rautatieläisiä VR:n 100-vuotisjuhlassa Laihian asemalla
Laihian aseman rautatieläisiä VR:n 100-vuotisjuhlassa 17.3.1962. Kuvassa kauimmaisena oikealla asemapäällikkö Suurela, merkitty ruksilla. Rautatieläisten takana asemarakennus ja tavaramakasiini. Liikennepaikka perustettu 29.9.1883. Pysäkkirakennus on vuodelta 1883 ja se rakennettiin Vaasan radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Pysäkki kohotettiin asemaksi 1888. Rakennusta laajennettiin Bruno Granholmin suunnittelemin poikkipäädyin. Laajennuksen aikainen ulkoasu on säilynyt hyvin. Tavaramakasiini rakennettiin samaan aikaan aseman kanssa.
Mansikkakosken maantie- ja rautatiesillan perustustöitä tekemässä radan- ja sillanrakentajat. Sillasta tulee kaksikerroksinen, jossa rautatie kulkee ylhäällä, maantie alhaalla. Silta on 200 m pitkä, sillan jm 2 x 9,5 m + 14 m + 3 x 48 m + 13 m. Keskimmäinen päätyjänne ja 9,5 ja 14 m sivujänteet asennettiin syys-lokakuussa v. 1933.
Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.
Liikennepaikka perustettiin v. 1870 Viipuri - Pietari rataosalle. Leipäsuo oli Muolaan kunnan nuorin kylä. Aseman nimi oli alunperin Galitzina vuoteen 1919 asti, sitten Äyräpää ja lopulta 1.1.1927 Leipäsuo. Nimi vaihdettiin Äyräpäästä Leipäsuoksi, kun Muolaan pohjoisosasta muodestettiin uusi Äyräpää kunta v. 1926. Liikennepaikka on Neuvostoliitolle v. 1944 luovutetulla alueella Karjalankannaksella Viipurin läänissä.
Porkkalan tunnelin läpi kulkeva juna, venäläinen veturi ja henkilökuntaa Kauklahden asemalaiturilla
Vanha matkustajavaunu ja venäläinen sekä suomalainen rautatievirkailija Kauklahden asemalaiturilla
Näkymä Kouvolan vesitornista vesiviskurille, jossa höyryveturi Hr1 juuri saa vettä
Resiinalla tultu lennätin/puhelinpylväiden vaihtoon Kerava - Porvoo rataosalla
C4 sarjan höyryveturi nro 81? miehistöineen Alkulan isossa leikkauksessa Ylitorniolla
Veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä höyryveturin Tr1 nro 1096 ovella ja ikkunassa
Höyryveturin Tk3 nro 1117 Ikkunassa veturinkuljettaja Vilho Hämäläinen ja ovella veturinlämmittäjä
Veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä höyryveturin Sk1 nro 148 ikkunassa ja ovella
Veturinkuljettaja Alarik Geijer öljyää höyryveturia "Bristollari" C2 nro 31
Veturinkuljettaja ja veturinlämmittäjä öljyävät ja huoltavat höyryveturia
Veturimiehistöä ja rautatievirkamiehiä ryhmäkuvassa höyryveturin vierellä kääntöpöydällä
Ratavartija August Marjamäki ja työtoverit vaunun kera osuudellaan Piikkiössä
Höyryveturi Tk1 nro 275 tavaravaunuineen ja veturimiehistöineen talvimaisemassa
VR:n ensimmäisen resiinan kyydissä asemapäällikkö A. W. Öller ja vaimonsa sekä taidemaalari Hilda Olson
Ratamestari Leander Östman kolmipyöräresiinalla Sörnäisten haararadalla
Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona. Henkilö 1. vas. Virtanen, Pasilan konepajalta.
Vas. alk. junamies A. F. Öhman, konduktööri K. Th. Boström, konduktööri A. Salo ja junamies L. Theman. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.