Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 14101 - 14198 / 14 198
VR:n terveydenhoitojaoston kirjanpitäjä työpöytänsä ääressä.
Suolahden-Haapajärven ja Pyhäsalmen ratojen kiskotustöiden päättymisen johdosta järjestetty rataretkeily. Kuvassa yleisöä ja juhlajuna Koivulahden majoitusalueella. Majoitusalueella järjestettiin kahvitilaisuus naulaustilaisuuden jälkeen. Ensimmäinen rautatieyhteys Jyväskylään valmistui Haapamäeltä 1897. Radan jatko Suolahteen avattiin jo seuraavana vuonna. Suolahden ja Haapajärven välinen rata on avattu monessa vaiheessa 1942-60. Pohjanmaan ja Savon radat yhdistävä Ylivieskan-Iisalmen rata avattiin liikenteelle useassa erässä vuosina 1923-25. Haapajärvi on näiden kahden radan risteyspaikka.
VR:n ulkonäyttelyalue Suomen suurmessuilla Helsingissä vuonna 1960. Matalin aidoin rajatulla hiekkakentällä on esillä uusimpaa ratakalustoa, mm Gks- ja Hk-tavaravaunut sekä erilaisia nosturi(Kone)- ja trukkilaitteita(Valmet). Alueelle pääsee sisään portista, jonka päällä olevassa kyltissä on teksti: "valtionrautatie - statsjärnvägarna".
Lieksan rautatieasema Joensuu - Nurmes rataosalla. Lieksan liikennepaikka on perustettu 10.9.1910. Asemarakennus rakennettiin Thure Hellströmin suunnittelemien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Aseman edessä Dm7 moottorijuna, ns. Lättähattu ja runsaasti matkustajia laiturilla ja vaunun vierellä molemmin puolin.
Rautatieläisiä, tullihenkilöstöä, sotilaita ja muita henkilöitä Rajajoen asemalla rataosuudella Viipuri-Rajajoki. Liikennepaikka avattu 1917. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotilassairaalana. Rajajoki oli Pietarin radan viimeinen Suomen puolella sijainnut asema ja näin ollen tulli-ja raja-asema. Silta ja asema kärsivät pahoja vahinkoja toisessa maailmansodassa. Keskellä kuudes vasemmalta asemakomendantti ja seuraava oikealla asemapäällikkö.
Nurmeksen rautatieasemalla Lättähattu, Dm7 nro 4192
Matkustajia Helsingin päärautatieaseman odotushallissa
Matkustajia ja Dr12 Helsingin päärautatieaseman laiturialueella
Kyrönsalmen rautatiesillan siirtourakoitsijoita ja rautatievirkamiehiä keskustelemassa
Kyrönsalmen rautatiesillan siirto on käynnissä. Siltaurakoitsija Wärtsilän henkilöstöä ja rautatievirkamiehiä keskustelemassa siltapilarin vierellä. Siltaan tehtiin mm. kantavuuteen liittyviä parannuksia v. 1967 - 1968 ja kääntösillan osan paikkaa eli laiva-aukkoa siirrettiin keskemmälle salmea. Silta oli aiemmin myös v. 1935 - 1968 maantieliikenteen käytössä, yhdensuuntaisena. Rautatiesilta on kääntösilta Huutokoski - Parikkala rataosalla. Silta on 210 m pitkä ja rakennettu vuosina 1906 - 1908.
Turun päärautatieasema.Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940.
Koristeltu Uuksun rautatieasema
Uuksun rautatieasema koristeltuna Läskelä - Pitkäranta -radan avajaistilaisuutta varten. Pitkäranta oli osa Impilahden kuntaa ja oli suurin Impilahden asutuskeskus. Läskelä (Harlun kunnan kylä), Pitkäranta ja Uuksu (Salmin kunnan kylä) kuuluvat Neuvostoliitolle v. 1944 luovutettuihin alueisiin.
Asemamiehet purkavat rahtia tavarajunasta
Selluloosaa kuormataan Gd-sarjan tavaravaunuun.
Selluloosaa kuormataan tavaravaunuun.
Lauritsalan rautatiesilta
Vuoksen rautatiesilta
Veturinkuljettaja ja koneapulainen veturin kuljettajahytissä
Näkymä Lylylahdelle Viinijärven radalta.
VR:n linja-auto nro 15, Sisu.
VR:n Sisu-merkkinen linja-auto H15 linjaliikenteessä välillä Uuksu - Salmi. Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa. Kunta sijaitsi silloisella itärajalla Laatokan pohjoisrannalla Uuksu-, Tulema- ja Miinalanjokien ympärillä. Salmen kyliä olivat mm. Ala-Uuksu ja Ylä-Uuksu.
VR:n kuorma-auto lumiauralla
Junaemäntiä ravintolavaunussa.
Ravintolavaunussa (DR) miesmatkustaja
Ravintolavaunu (DR)
Junanlähettäjä työssään
Junanlähettäjä lukitsee vaihteet
Vaununvoitelija työssään
Salpausselän tiilitehdas
Matkustajajuna liikenteessä Salpausselällä
Matkustajat hiihtojunan vierellä
Heinolan rautatiesilta eli Jyrängön rautatiesilta
Kuormaustöitä lastauslaiturilla
Kuitupuunippujen nosto avovaunusta (nro 97275)
Kuitupuukuormaa nostetaan avovaunusta
Tukkikuorman nosto
Lokomo Dieselveturi vaihtotyössä
Vaihdemies vaihtaa vaihdetta
Leppäkosken puurakenteinen asemarakennus v. 1908, rataosalta Riihimäki - Hämeenlinna. Aseman henkilökuntaa: vas. asemamiehet Tanner, Luotonen ja Järvinen, sähköttäjä Jalava, asemapäällikkö F. W. Selén ja sähköttäjä Lunden. Leppäkosken pysäkki perustettiin v. 1871 ja se korotettiin asemaksi v. 1873. Asemarakennus on rakennettu v. 1875 ja tämä alkuperäinen asemarakennus on siirretty Kolhoon v. 1928.