Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 1 504
- Siirry seuraavalle sivulle
Käytöstä poistettu Tk2-sarjan veturi nro 418, joka lähetettiin Yhdysvaltoihin. Tavaraliikenneveturi sarja K2 v. 1942 asti, jolloin sarjamerkki uudistus, tyyppi vuodelta 1906. Lempinimi Satikka, Tampereen Satikka, Suomen Satikka. Rakentaja Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy, Tampere.
Rautatiehallituksen tarkastustoimiston päällikkö Sandström
Kemisti tutkii bakteeripitoisuutta Membran-menetelmällä kemian laboratoriossa
Venäjän keisarin junanvaunun päivävaunun käytävän sisäkuva. Nurkassa kamiina. Kuvasarja kuvattu VR:n 100-vuotisjuhlan näyttelyalueella Helsingin Töölössä. Kamiina on carbon-natron -kamiina. Siinä on yläosassa carbon-natron -seos, joka lämmitettän hitaasti palavilla briketeillä. Lämmettyään carbon-natron -seos luovuttaa lämpöä pitkään. Kamiina ei tarvitse savutorvea, sillä (teoriassa) se synnyttää palaessaan vain hiilidioksia.
Ihmisiä Helsingin päärautatieaseman laiturilla ennen ETYK-valtuuskunnan pääsihteeri Leonid Brežnevin saapumista erikoispikajunalla. Kuvan reunoilla Sm1-sähkömoottorijunat ja edessä päin raiteilla Dm8- tai Dm9-moottorivaunu eli Porkkana. Taustalla näkyvä Helsingin päärautatieaseman asemarakennus on Eliel Saarisen suunnittelema ja se valmistui vuonna 1919.
Seinäjoen rautatieasema osana matkakeskusta rataosuuksilla Lielahti-Seinäjoki-Pännäinen, Seinäjoki-Perälä, Seinäjoki-Vaasa ja Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 29.9.1883. Kuvassa vastavalmistunut asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968-1971 ja sen suunnittelusta vastasi Heikki Castren. Vasemmalla samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluva postikonttori.
Seinäjoen rautatieasema osana matkakeskusta rataosuuksilla Lielahti-Seinäjoki-Pännäinen, Seinäjoki-Perälä, Seinäjoki-Vaasa ja Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 29.9.1883. Kuvassa vastavalmistunut asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968-1971 ja sen suunnittelusta vastasi Heikki Castren.
Seinäjoen rautatieasema osana matkakeskusta rataosuuksilla Lielahti-Seinäjoki-Pännäinen, Seinäjoki-Perälä, Seinäjoki-Vaasa ja Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 29.9.1883. Kuvassa vastavalmistunut asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968-1971 ja sen suunnittelusta vastasi Heikki Castren.
Seinäjoen rautatieasema osana matkakeskusta rataosuuksilla Lielahti-Seinäjoki-Pännäinen, Seinäjoki-Perälä, Seinäjoki-Vaasa ja Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 29.9.1883. Kuvassa vastavalmistunut asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968-1971 ja sen suunnittelusta vastasi Heikki Castren.
Seinäjoen rautatieasema osana matkakeskusta rataosuuksilla Lielahti-Seinäjoki-Pännäinen, Seinäjoki-Perälä, Seinäjoki-Vaasa ja Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 29.9.1883. Kuvassa vastavalmistunut asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968-1971 ja sen suunnittelusta vastasi Heikki Castren.
Seinäjoen rautatieaseman/matkakeskuksen kahvila rataosuuksilla Lielahti-Seinäjoki-Pännäinen, Seinäjoki-Perälä, Seinäjoki-Vaasa ja Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 29.9.1883. Kuvassa vastavalmistunut asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968-1971 ja sen suunnittelusta vastasi Heikki Castren.
Seinäjoen rautatieaseman/matkakeskuksen odotustila ja osa kahvilaa rataosuuksilla Lielahti-Seinäjoki-Pännäinen, Seinäjoki-Perälä, Seinäjoki-Vaasa ja Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 29.9.1883. Kuvassa vastavalmistunut asema- ja matkakeskusrakennus rakennettiin vuosina 1968-1971 ja sen suunnittelusta vastasi Heikki Castren.