Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 468
- Siirry seuraavalle sivulle
Perniön rautatieasema raiteiden puolelta kuvattuna. Oikealla etualalla erottuu raiteilta vaihde käsiasettimineen sekä kolmipyöräresiina. Perniö sijaitsee rantaradan varrella, välillä Karjaa-Turku. Liikennepaikka perustettiin vuonna 1899. Asemarakennus valmistui samana vuonna Bruno Granholmin IV luokan asemapiirustusten mukaan. Henkilöliikenne Perniöön lakkautettiin vuonna 1988 ja miehitys poistettiin 1990.
Yleiskaava osoittava asemien, laiturien, laiturivaihteiden ja vaihteiden aseman
Valtionrautatiet. YLEISKAAVA osoittava asemien, laiturien, laiturivaihteiden ja vaihteiden aseman. 1.7.1925. Karttaan on merkittynä tavaramakasiinien paikat rataan nähden, asemat ja virkamiesten hoitamat laiturivaihteet, laiturit, laiturivaihteet, vaihteet, satamat, soraraiteet, valtionradat, yksityiset radat, rakenteella olevat radat, kapearaiteiset yksityiset radat sekä suurimmat sallitut vaunuakselipainot eri rataosilla erilaisissa junissa. Erillisessä pienessä kuvassa on esitettynä liikkuvan kaluston suurin profiili (gabariitti), samalla suurin sallittu kuormausprofiili. Kartassa myös painettuna numeromerkintä O. N:o 1131. Kartan tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi. Kartta on painettu Maanmittaushallituksen kivipainossa Helsingissä 1925.
Vaihdemies kääntää vaihdetta ratapihalla.
Haaparannan suomalaisten ja ruotsalaisten raiteiden yhtymäkohta
Vaihdemies? J. W. Karina vaihteen vierellä, höyryveturi Hv1 nro 578 lähdössä raiteelta
Vaihteen ruuveja kiristetään.
Viipurin konepajan vaihdeosaston työntekijät. Istumassa eturivissä vasemmalta Valkeapää, Jämsä, Väänänen, J. Reinikainen, Elsa Hämäläinen, V. Pelli, V. Ansalahti, V. Sipilä. Keskellä vasemmalta Orrainen, J. Ketola, S.Sipilä, työnjotaja E. Huhtanen, työnjohtaja A. Häärä, työnjohtaja Timonen, P. Turunen, E. Sarsa, O. Kallonen, J. Vellonen, V. Ryhänen. Ylärivi vasemmalta I. Hyyrynen, Pekkinen, A. Lehti, J. Rutajärvi, V. Viljakainen, K. Malila, E. Tukiainen, V. Ranta, T. Töttö, O. Ruotsalainen, H. Pennanen, E. Angerman, D. Virolainen.
Vaihteen ruuvien kiristys
RAUTATEIDEN KULJETUSVERKKO 1.1.1962. Karttaan on merkittyinä normaaliraiteiset radat, rakenteilla olevat radat ja suunnitellut liikennepaikat, kapearaiteiset radat, asemapysäkit ja linjatoimistot, tavaraliikenne, laiturivaihteet, laiturit, vaihteet, junakohtauspaikat, satamat, yksityiset syrjäraiteet, VR:n soraraiteet, liikennealueen rajat ja numerot, välimatkoja, autoliikenne (jakelulinjaliikenne, rautatien tavaralinjat, kotiinkuljetus paikat), valtatiet ja A-kantatiet, muut maantiet sekä kirkonkylät. Kartassa on myös taulukko kuormanulottumista sekä välimatkataulukko. Kartassa on myös pienoiskartta sallituista vaununkuormapainoista ja kuormanulottumista. Pienoiskartat on myös Kemistä, Oulusta, Tampereelta, Porista, Turusta, Kuopiosta, Imatralta, Helsingistä ja Kotkasta. Kartan mittakaava on 1:1000000. Kartta on painettu Maanmittaushallituksen kivipainossa Helsingissä 1962.
RAUTATEIDEN KULJETUSVERKKO 1.5.1970. Karttaan on merkittyinä valmiit radat ja liikennepaikat, rakenteilla olevat radat, kapearaiteiset radat, asemat, vaihteet, kiinteät nosturit, jakelulinjaliikenne sekä kotiinkuljetus paikat. Kartassa on myös taulukot liikennealueista ja niiden keksusasemista, kuormanulottumista sekä välimatkataulukko. Kartassa on myös pienoiskartta rataosien rataryhmistä. Pienoiskartat on myös Torniosta, Oulusta, Kajaanista, Kokkolasta, Raumalta, Valkeakoskelta, Tampereelta, Porista, Naantalista, Kuopiosta, Imatralta, Kotkasta, Haminasta ja Helsingistä. Kartan mittakaava on 1:1000000. Kartta on painettu Maanmittaushallituksen karttapainossa Helsingissä 1970.
RAUTATEIDEN KULJETUSVERKKO 1.3.1973. Karttaan on merkittyinä valmiit radat ja liikennepaikat, rakenteilla olevat radat, kapearaiteiset radat, keskusasemat ja liikennealueen numerot, asemat, vaihteet, kiinteät nosturit, liikennealueen rajat, jakelulinjaliikenne, yhdysliikennetavaralinjat, autoliikennepaikat, kotiinkuljetus paikat, maantiet ja kirkonkylät. Kartassa on myös taulukot liikennealueista ja niiden keksusasemista, kuormaulottumista sekä välimatkataulukko. Kartassa on myös pienoiskartta rataosien rataryhmistä. Pienoiskartat on myös Torniosta, Oulusta, Kajaanista, Kokkolasta, Raumalta, Valkeakoskelta, Tampereelta, Porista, Naantalista, Turusta, Kuopiosta, Imatralta, Kotkasta, Haminasta ja Helsingistä. Kartan mittakaava on 1:1000000. Kartta on painettu Maanmittaushallituksen karttapainossa Helsingissä 1973. Painotuotenumero: VR 1296 10000 1.73.
RAUTATEIDEN KULJETUSVERKKO 1.5.1970. Karttaan on merkittyinä valmiit radat ja liikennepaikat, rakenteilla olevat radat, kapearaiteiset radat, keskusasemat ja liikennealueen numerot, asemat, vaihteet, kiinteät nosturit, liikennealueen rajat, jakelulinjaliikenne, tavaralinjat, autoliikennepaikat, kotiinkuljetus paikat, maantiet ja kirkonkylät. Kartassa on myös taulukot liikennealueista ja niiden keksusasemista, kuormaulottumista sekä välimatkataulukko. Kartassa on myös pienoiskartta rataosien rataryhmistä. Pienoiskartat on myös Torniosta, Oulusta, Kajaanista, Kokkolasta, Raumalta, Valkeakoskelta, Tampereelta, Porista, Naantalista, Turusta, Kuopiosta, Imatralta, Kotkasta, Haminasta ja Helsingistä. Kartan mittakaava on 1:1000000. Kartta on painettu Maanmittaushallituksen karttapainossa Helsingissä 1970.
Vaurioituneita ja kiskoilta suistuneita, kaatuneita vaunuja Tammisuon vaihteen kohdalla Viipurin ja Antrean välisellä rataosuudella. Onnettomuuspaikalla kerääntynyt paljon väkeä. Tenderivaunun takaa näkyy hieman veturin ohjaamon kattoa. Tammisuon liikennepaikka on perustettu 2.1.1900.
Myllymäen asemarakennus rataosuudella Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 1883. Asemarakennus valmistui 1883. Myllymäestä suunniteltiin aluksi merkittävää risteysasemaa, minkä vuoksi liikennepaikalle rakennettiin suuri asemarakennus, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Myllymäen asemarakennus rataosuudella Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 1883. Asemarakennus valmistui 1883. Myllymäestä suunniteltiin aluksi merkittävää risteysasemaa, minkä vuoksi liikennepaikalle rakennettiin suuri asemarakennus, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Pappilan ylikulkusilta Lohjan entisen satamaradan yllä, taustalla Tytyrin liikennepaikka
Myllymäen asemarakennus rataosuudella Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 1883. Asemarakennus valmistui 1883. Myllymäestä suunniteltiin aluksi merkittävää risteysasemaa, minkä vuoksi liikennepaikalle rakennettiin suuri asemarakennus, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Vaihdemies vaihtaa vaihdetta
Junanlähettäjä lukitsee vaihteet
Myllymäen asemarakennus rataosuudella Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 1883. Asemarakennus valmistui 1883. Myllymäestä suunniteltiin aluksi merkittävää risteysasemaa, minkä vuoksi liikennepaikalle rakennettiin suuri asemarakennus, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Kampiasetinlaite Myllymäen asemalla rataosuudella Haapamäki-Seinäjoki. Liikennepaikka avattu 1883. Asemarakennus valmistui 1883. Myllymäestä suunniteltiin aluksi merkittävää risteysasemaa, minkä vuoksi liikennepaikalle rakennettiin suuri asemarakennus, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa: Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema.
Mankalan liikennepaikan välikytkinasema ja tekninen tila. Mankalan liikennepaikka perustettiin 1916 ja henkilöliikenne siellä lakkautettiin 1970. Sähköistyksen yhteydessä Mankalaan rakennettiin tiilinen välikytkinasema. Uudet vaihteet on rakennettu 2013, jolloin rakennettiin myös uusi tekninen tila.
Rautatieopiston liikennealan opiskelijoita tutustumassa rautatien vaihteen toimintaan
Höyryveturi liikenteessä Eläintarhan leikkauksessa
RAUTATEIDEN KULJETUSVERKKO 1.1.1965. Karttaan on merkittynä normaaliraiteiset radat, rakenteilla olevat radat ja suunnitellut liikennepaikat, kapearaiteiset radat, asemapysäkit ja linjatoimistot, tavaraliikenne, laiturivaihteet, laiturit, vaihteet, junakohtauspaikat, satamat, yksityiset syrjäraiteet, VR:n soraraiteet, liikennealueen rajat ja numerot, välimatkoja, autoliikenne (jakelulinjaliikenne, tavaralinjaliikenne sekä kotiinkuljetus paikat), valtatiet, A-kantatiet, muut maantiet sekä kirkonkylät. Kartassa on lista liikennepiirien toimistoista ja liikenneasiamiesten toimipaikoista. Kartassa on myös taulukot yleisimmistä tavaravaunuista, Neuvostoliiton vaunuista ja kuormanulottumista sekä välimatkataulukko. Kartassa on myös pienoiskartta sallituista vaununakselipainoista ja kuormanulottumista. Pienoiskartat on myös Kemistä, Oulusta, Tampereelta, Porista, Turusta, Kuopiosta, Imatralta, Helsingistä ja Kotkasta. Kartta on painettu Maanmittaushallituksen kivipainossa Helsingissä 1965.