Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 1 186
- Siirry seuraavalle sivulle
VR:n juliste, jossa keskellä valokuva ja joka on reunustettu valkoisilla reunoilla. Valokuvassa on kesäinen rypsipelto ja pellon takana kulkee Dr13-dieselveturi ja avotavaravaunuja. Julisteen alareunassa on VR:n liikemerkki, joka on ollut käytössä v. 1985 lähtien ja kaksi sinistä viivaa, joista toisessa on teksti "TEOLLISUUSPALVELUT"
Suomenmaan Rautatie Kartta. Suomen kartassa merkittyinä valtakunnanraja, lääninrajat, kihlakunnanrajat, maantiet, rautatiet ja kanavat. Kartassa myös kaupungit, linnoitukset, kirkot, paperitehtaat, rautatehtaat, lasitehtaat, sahat ja verkatehtaat merkitty omilla merkeillään. Kartan mittayksikköinä käytetty kilometrejä, Suomen penikulmia ja meri penikulmia. Kartassa on myös pienessä kuvassa Suomenmaan leijonavaakuna. Kartan on kustantanut G. W. Edlund. Kartan painatustiedot: Gösta Sundmans Lithogr. Atelier, H:fors 1889. Kartan tekstit ovat ruotsiksi ja suomeksi.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
"Mierontie" Porin Ruosniemessä. Haapamäki–Pori-rata, jota joskus myös kutsutaan Mierontieksi, on vuonna 1985 pääosin liikenteeltä lakkautettu rataosa Porista Kankaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapamäelle. Alun perin radan tarkoitus oli tarjota suorempi kuljetusreitti Jyväskylän suunnalta Porin satamaan. Nykyisin rataosasta ovat käytössä ainoastaan osuudet Parkano–Niinisalo sekä Pori–Aittaluoto.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
"Mierontie" Porin Ruosniemessä. Haapamäki–Pori-rata, jota joskus myös kutsutaan Mierontieksi, on vuonna 1985 pääosin liikenteeltä lakkautettu rataosa Porista Kankaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapamäelle. Alun perin radan tarkoitus oli tarjota suorempi kuljetusreitti Jyväskylän suunnalta Porin satamaan. Nykyisin rataosasta ovat käytössä ainoastaan osuudet Parkano–Niinisalo sekä Pori–Aittaluoto.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
Ratavartija kääntää rautatievaihdetta Santalahden vaihteella. Taustalla erottuu Pispalan haulitehtaan torni. Santalahden vaihde rakennettiin Porin radan rakentamisen yhteydessä teollisuuslaitosten tarpeisiin. Bruno Granholmin suunnittelema Platformskjul I- tyypin liikennepaikkarakennus valmistui vuonna 1907. Santalahti muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1968, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1975 ja tavaraliikenne 1979.
Näkymä Helsingin konepaja-alueesta ja ratapihasta
Hyvinkää konepajan sisähallitiloja. Veturihallin pyöräkertaosasto. Konepajatyöntekijät seisoskelevat karusellisorvin luonna, jolla sorvattiin pyörien navat mittoihin. Taustalla iso prässi, jolla vanhat pyörät irrotettiin akselilta. Sen takana pyöräsorvi, jolla pyörien vierintäpinnat sorvattiin mittoihin.