Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 257
- Siirry seuraavalle sivulle
Salpausselän tiilitehdas
Högforsin tehtaiden lähetyspäällikkö ja VR:n liikennetarkastaja
SUOMENMAAN RAUTATIE KARTTA. 1894. Kartta on ollut taiteltuna kansilehtien väliin, joiden toisella puolella teksti ruotsiksi ja toisella puolella suomeksi. Kansilehdessä teksti: Uusi Rautatien-kartta Suomessa sisältäen myökin 1894 v. valtiopäiväin hyväksymät matkat: Keuru-Jyväskylä-Suolahti ja Turku-Karia. Kartan hinta 50 penniä. G. W. Edlund, kustantaja. Karttaan on merkittyinä kaupungit, linnoitukset, kirkot, valtakunnan raja, lääninrajat, kihlakunnan rajat, maantiet, rautatiet, ehdotetut rautatiet, kanavat, paperitehtaat, rautatehtaat, lasitehtaat, sahat ja verkatehtaat. Kartassa mittajanan pituus on ilmoitettu kilometreissä, Suomen penikulmissa ja meri penikulmissa.
Veturi G9 nro 314 (myöhemmin Sk2) oli ensimmäinen Tampellan tehtaalta valmistunut veturi. Se valmistui vuonna 1900. Veturi otettiin käyttöön elokuussa 1900, miltä ajalta kuvakin mahdollisesti otettu. Veturi poistettiin liikenteestä 1932. Suomen varsinainen veturiteollisuus sai alkunsa G9 -sarjan tilaamisesta.
ETELÄ SUOMENMAAN Rautatie- ja Matka-kartta, tehty v. 1875. G. W. Edlundin kustantama. Kartta on kiinnitettynä kansilehtiin, jossa on toisella puolella teksti ruotsiksi ja toisella puolella suomeksi. Kannen teksti: "Etelä Suomenmaan Rautatien- ja Matka-Kartta. Helsingissä, G. W. Edlundin kustantama. Hinta: 1 Markka." Kansilehtien sisäpuolilla on mainos "Tiensaattaja Pietarissa ja sen likiseuduilla"-kirjasta. Karttaan on merkittyinä kaupungit, linnat, pitäjänkirkot, kappelit ja tehtaankirkot sekä rukoushuoneet, pappilat, kartanot, tehtaat, sahat, kylät ja talot, rautatiet ja asemahuoneet, esitetyt rautatiet, tiet ja kestikievarit, välimatkat kestikievareiden välillä, lääninrajat sekä pitäjänrajat. Kartassa pituudenmitta 30 virstaa. Kartan on painanut Central-tryckeriet Tukholmassa. Kartan takapuolelle on kiinnitetty pieni Suomenmaan sananlennätin-kartta.
Vanha ratalinja Risten kylässä. Risten kautta kulkee Tampereen ja Porin välinen rautatie. Risten asema jäi vuonna 1966 valmistuneen rataoikaisun vuoksi sivuun uudesta ratalinjasta, jolla avattiin samanniminen seisake ja jolta rakennettiin viljavarastolle uusi pistoraide. Vanha asemarakennus purettiin 1970-luvun alussa, henkilöliikenne Risten seisakkeella lopetettiin vuonna 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.
"Mierontie" Porin Ruosniemessä. Haapamäki–Pori-rata, jota joskus myös kutsutaan Mierontieksi, on vuonna 1985 pääosin liikenteeltä lakkautettu rataosa Porista Kankaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapamäelle. Alun perin radan tarkoitus oli tarjota suorempi kuljetusreitti Jyväskylän suunnalta Porin satamaan. Nykyisin rataosasta ovat käytössä ainoastaan osuudet Parkano–Niinisalo sekä Pori–Aittaluoto.
"Mierontie" Porin Ruosniemessä. Haapamäki–Pori-rata, jota joskus myös kutsutaan Mierontieksi, on vuonna 1985 pääosin liikenteeltä lakkautettu rataosa Porista Kankaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapamäelle. Alun perin radan tarkoitus oli tarjota suorempi kuljetusreitti Jyväskylän suunnalta Porin satamaan. Nykyisin rataosasta ovat käytössä ainoastaan osuudet Parkano–Niinisalo sekä Pori–Aittaluoto.
Vanha ratalinja Risten kylässä. Risten kautta kulkee Tampereen ja Porin välinen rautatie. Risten asema jäi vuonna 1966 valmistuneen rataoikaisun vuoksi sivuun uudesta ratalinjasta, jolla avattiin samanniminen seisake ja jolta rakennettiin viljavarastolle uusi pistoraide. Vanha asemarakennus purettiin 1970-luvun alussa, henkilöliikenne Risten seisakkeella lopetettiin vuonna 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
Harjavallan ratapihaa ja teollisuusmaisemaa. Nykyinen Harjavallan rautatieasema avattiin Kummun seisakkeena vuonna 1944, jolloin Outokumpu Oy:n kuparitehdas evakuoitiin Imatralta Harjavaltaan. Asemarakennuksen vieressä sijaitsee punainen tavaramakasiini. Harjavallan asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 1999, ja lipunmyynti lopetettiin vuonna 2006. Asemarakennus, tavarasuoja ja muut asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille.Asemarakennus on myöhemmin myyty yksityiselle.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
Myllyojan rautatieliikennepaikka Heinolassa Lahti–Heinola-radan varrella. Myllyojan ohi ajaa arkisin 2–4 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Vanha Thure Hellströmin piirtämä rautatieasema on yhä jäljellä, mutta kaikki muut rakenneukset purettiin vuonna 2020. Alueella on romuttamotoimintaa.
Haapamäki-Pori –rataa Isojoenrannan sillan lähellä
Käytöstä poistunutta rataa Euran kohdalla, Pysäkinkulmalta Kauttuan aseman suuntaan. Rauman rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Kokemäeltä Raumalle. Rata on 47 kilometrin pituinen ja se valmistui vuonna 1897. Se oli Suomen ainoa kunnallinen rautatie vuoteen 1950 asti, jolloin se myytiin Valtionrautateille. Henkilöliikenne radalla päättyi 1988. Kiukainen–Säkylä-haararata otettiin virallisesti pois käytöstä vuoden 2011 aikana. Liikennepaikat tällä radalla olivat Kiukainen, Eura, Kauttua ja Säkylä. Erkanemisvaihde radalle poistettiin Kiukaisista huhtikuussa 2020.
Kaskisten rautatieaseman ympäristöä. Rautatieliikennepaikka Kaskisten kaupungissa rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen. Paikalle rakennettiin 1912 jugendtyylinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus sekä kaksipaikkainen veturitalli, jonka yhteyteen rakennettiin myös pieni vesitorni. Rata avattiin seuraavana vuonna. Raiteet johdettiin myös satamaan, sillä Kaskinen oli tunnettu satamakaupunkina. Ulkosataman raiteistoja on laajennettu useaan otteeseen 1980- ja 1990-luvuilla. Liikennettä lisäsi myös 1970-luvulla rakennettu sellutehdas, jonka toiminta on loppunut 2009.
Vaskiluodon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Pohjanmaan Vaasassa rataosuudella Seinäjoki–Vaasa. Rata Vaasaan avattiin 1883, ja rataa jatkettiin Vaskiluodon satamaan seitsemän vuotta myöhemmin. Paikalle rakennettiin ajalleen harvinainen puinen Bruno Granholmin suunnittelema yhdistetty tavaramakasiini-asemarakennus. Henkilöliikennettä radalla on ollut kolmeen otteeseen: Vuonna 1965, vuosina 1972–1973 sekä pisimpään vuosina 1977–1992.
Kääntöpöytä Kaskisten rautatieaseman ympäristössä. Rautatieliikennepaikka Kaskisten kaupungissa rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen. Paikalle rakennettiin 1912 jugendtyylinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus sekä kaksipaikkainen veturitalli, jonka yhteyteen rakennettiin myös pieni vesitorni. Rata avattiin seuraavana vuonna. Raiteet johdettiin myös satamaan, sillä Kaskinen oli tunnettu satamakaupunkina. Ulkosataman raiteistoja on laajennettu useaan otteeseen 1980- ja 1990-luvuilla. Liikennettä lisäsi myös 1970-luvulla rakennettu sellutehdas, jonka toiminta on loppunut 2009.
Veturitalli Kaskisten rautatieaseman ympäristössä. Rautatieliikennepaikka Kaskisten kaupungissa rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen. Paikalle rakennettiin 1912 jugendtyylinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus sekä kaksipaikkainen veturitalli, jonka yhteyteen rakennettiin myös pieni vesitorni. Rata avattiin seuraavana vuonna. Raiteet johdettiin myös satamaan, sillä Kaskinen oli tunnettu satamakaupunkina. Ulkosataman raiteistoja on laajennettu useaan otteeseen 1980- ja 1990-luvuilla. Liikennettä lisäsi myös 1970-luvulla rakennettu sellutehdas, jonka toiminta on loppunut 2009.