Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 1 943
- Siirry seuraavalle sivulle
Pori-Haapamäki radan liikennöitävissä olevaa osaa kunnostetaan
Pori-Haapamäki radan liikennöitävissä olevaa osaa kunnostetaan
Pori-Haapamäki radan liikennöitävissä olevaa osaa kunnostetaan
Pori-Haapamäki radan liikennöitävissä olevaa osaa kunnostetaan
Vanha ratalinja Risten kylässä. Risten kautta kulkee Tampereen ja Porin välinen rautatie. Risten asema jäi vuonna 1966 valmistuneen rataoikaisun vuoksi sivuun uudesta ratalinjasta, jolla avattiin samanniminen seisake ja jolta rakennettiin viljavarastolle uusi pistoraide. Vanha asemarakennus purettiin 1970-luvun alussa, henkilöliikenne Risten seisakkeella lopetettiin vuonna 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.
Vanha ratalinja Risten kylässä. Risten kautta kulkee Tampereen ja Porin välinen rautatie. Risten asema jäi vuonna 1966 valmistuneen rataoikaisun vuoksi sivuun uudesta ratalinjasta, jolla avattiin samanniminen seisake ja jolta rakennettiin viljavarastolle uusi pistoraide. Vanha asemarakennus purettiin 1970-luvun alussa, henkilöliikenne Risten seisakkeella lopetettiin vuonna 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.
"Mierontie" Porin Ruosniemessä. Haapamäki–Pori-rata, jota joskus myös kutsutaan Mierontieksi, on vuonna 1985 pääosin liikenteeltä lakkautettu rataosa Porista Kankaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapamäelle. Alun perin radan tarkoitus oli tarjota suorempi kuljetusreitti Jyväskylän suunnalta Porin satamaan. Nykyisin rataosasta ovat käytössä ainoastaan osuudet Parkano–Niinisalo sekä Pori–Aittaluoto.
Harjavallan ratapihaa ja teollisuusmaisemaa. Nykyinen Harjavallan rautatieasema avattiin Kummun seisakkeena vuonna 1944, jolloin Outokumpu Oy:n kuparitehdas evakuoitiin Imatralta Harjavaltaan. Asemarakennuksen vieressä sijaitsee punainen tavaramakasiini. Harjavallan asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 1999, ja lipunmyynti lopetettiin vuonna 2006. Asemarakennus, tavarasuoja ja muut asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille.Asemarakennus on myöhemmin myyty yksityiselle.
"Mierontie" Porin Ruosniemessä. Haapamäki–Pori-rata, jota joskus myös kutsutaan Mierontieksi, on vuonna 1985 pääosin liikenteeltä lakkautettu rataosa Porista Kankaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapamäelle. Alun perin radan tarkoitus oli tarjota suorempi kuljetusreitti Jyväskylän suunnalta Porin satamaan. Nykyisin rataosasta ovat käytössä ainoastaan osuudet Parkano–Niinisalo sekä Pori–Aittaluoto.
Kääntöpöytä Seinäjoen varikolla. Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema. Rautatieaseman vanhasta rakennuskannasta on säilynyt mm. veturitalli 1880-luvulta ja vesitorni on vuodelta 1920. Uudemman veturitallin vanhimmat osat ovat 1920-luvulta.
Lahden ratapihaa ja varikkoa ilmasta käsin kuvattuna
Kaskisten rautatieaseman ympäristöä. Rautatieliikennepaikka Kaskisten kaupungissa rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen. Paikalle rakennettiin 1912 jugendtyylinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus sekä kaksipaikkainen veturitalli, jonka yhteyteen rakennettiin myös pieni vesitorni. Rata avattiin seuraavana vuonna. Raiteet johdettiin myös satamaan, sillä Kaskinen oli tunnettu satamakaupunkina. Ulkosataman raiteistoja on laajennettu useaan otteeseen 1980- ja 1990-luvuilla. Liikennettä lisäsi myös 1970-luvulla rakennettu sellutehdas, jonka toiminta on loppunut 2009.
Käytöstä poistunutta rataa Euran kohdalla, Pysäkinkulmalta Kauttuan aseman suuntaan. Rauman rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Kokemäeltä Raumalle. Rata on 47 kilometrin pituinen ja se valmistui vuonna 1897. Se oli Suomen ainoa kunnallinen rautatie vuoteen 1950 asti, jolloin se myytiin Valtionrautateille. Henkilöliikenne radalla päättyi 1988. Kiukainen–Säkylä-haararata otettiin virallisesti pois käytöstä vuoden 2011 aikana. Liikennepaikat tällä radalla olivat Kiukainen, Eura, Kauttua ja Säkylä. Erkanemisvaihde radalle poistettiin Kiukaisista huhtikuussa 2020.