Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 712
- Siirry seuraavalle sivulle
VR:n ensimmäisen resiinan kyydissä asemapäällikkö A. W. Öller ja vaimonsa sekä taidemaalari Hilda Olson
Högforsin (myöh. Karkkila) rautatieaseman radanpuoleinen julkisivu ja päätyseinä. Aseman vieressä kioskirakennus ja asemalaiturilla paljon ihmisiä. Poiketen muista radan asemista Högforsin asemarakennus rakennettiin jo 1912 ennen kuin liikenne Hyvinkää-Karkkilan kapearaiteiselle radalla alkoi. Nykyisin asemarakennus on purettu.
Resiinalla tultu lennätin/puhelinpylväiden vaihtoon Kerava - Porvoo rataosalla
Vas. alk. junamies A. F. Öhman, konduktööri K. Th. Boström, konduktööri A. Salo ja junamies L. Theman. Sisällilssodan aikana Sotilaskuljetuskonttorin tehtävänä oli huolehtia valkoisen Suomen rautatiekuljetuksista. Näitä kuljetuksia varten perustettiin v. 1918 kolme rautatiepataljoonaa, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan rautatiepataljoonat. Rautatiepataljoona oli rautateiden rakentamista, liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan aikana toimiva vastaavan koulutuksen saanut pataljoona.
Rautatiesilta Rajajoen asemalla rataosuudella Viipuri-Rajajoki. Liikennepaikka avattu 1917. Bruno Granholmin suunnittelema kuvan ulkopuolelle jäävä asemarakennus toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotilassairaalana. Rajajoki oli Pietarin radan viimeinen Suomen puolella sijainnut asema ja näin ollen tulli-ja raja-asema. Silta ja asema kärsivät pahoja vahinkoja toisessa maailmansodassa.
Hämeenlinnan uusi rautatieasema radan puolelta pohjoiseen päin kuvattuna. Asemaa lähimmällä raiteella puukorisia matkustajavaunuja ja asemalaiturilla, vaunujen vieressä paljon junaan nousevia ja siitä poistuvia matkustajia. Hämeenlinnan uuden asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström, ja se valmistui 1921.
Humppilan vanha rautatieasema radalta päin. Kameraa lähimmällä raiteella on yksityisen Jokioisten kapearaiteisen rautatien höyryveturi ja tavara- ja henkilövaunuja (tavaravaunussa on tunnus J.J., mikä viittaa Jokioisten rautatiehen). Humppilan vanha, todennäköisesti Knut Nylanderin suunnittelema, asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1973.
"Tästä valokuvasta on tehty useampia väritettyjä versioita. Tämä saattaa olla postikortti M.ST.Berlin S.14 No 1192. Sellaisen tiedetään kulkeneen postileimalla 23.4.1912. Kuvan kapearaiteisen radan sillan paikka on Fiskarsin taajamassa, keskusaukion (torin eteläkulmassa) lipputangosta 250 m itään. Kuva on otettu etelärannalta kohti pohjois-luodetta. Vesistön vastarannalla, aidan ja rannan välissä, menee kapearaiteinen rata oikealle Fiskarsin tehtaalle. On olemassa ainakin pari kuvaa kapearaiteisesta junasta tällä kuvauksisella rannalla. Kuvan taloa ei enää ole, sen takaa menee Peltorivi -niminen katu. Muut, takana olevat rakennukset lienevät olemassa, saman kadun pohjoispuolella. Talon paikalla on nykyään halli, jossa Googlen kartan mukaan toimivat Veitsitehtaan baari sekä Fiskarsin Panimo ja Puoti. Kuvasta on olemassa mustavalkoinen postikortti, jossa kuvaajaksi on kerrottu K.E. Ståhlberg, H:fors."