Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 50
Polkupyöriä matkatavaravaunussa.
Polkupyöriä ja pakkauslaatikoita yhdistetyssä konduktööri- ja matkatavaravaunussa
Lapin rautatieasema. Liikennepaikka perustettu 1.1.1886. Aseman alkuperäinen nimi oli Lappi 1.9.1953 saakka. Siitä eteenpäin liikennepaikan nimenä on ollut Tuomioja. Asemarakennus on rakennettu IV luokan laajimman, ravintolalla varustetun asemarakennuksen piirustusten mukaan. Vuonna 1886 valmistunut asemarakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkonäkönsä varsin hyvin. Kuvassa useampi ihminen aseman edustalla, joukosta erottuu mm. sotilashenkilö. Aseman lähistöllä neljä polkupyörää.
Bulgarian olympiapyöräilyjoukkue asemalaiturilla polkupyörineen Pasilan vanhalla asemalla.
Hyvinkään rautatieaseman ulkoaluetta kuvattuna itään päin. Asemarakennus vasemmalla, oikealla R-kioski. Aseman ohittavan junan takana näkyy Hyvinkään uusi kirkko ja osuuskauppa Ahjon entinen rakennus. Etualalla aseman polkupyörien pysäköintialue. Hyvinkään asemarakennuksen suunnitteli Hämeen lääninarkkitehti C.A. Edelfelt, ja se valmistui 1861.
Oulun rautatieaseman asemaravintola rataosuuksilla Ylivieska-Oulu-Laurila ja Kontiomäki-Oulu. Liikennepaikka avattu 1.11.1886. Asemarakennus valmistui vuonna 1886 ja sen on todennäköisesti suunnitellut Knut Nylander. Rakennusta on muutettu useasti jälkeen päin. Ravintolarakennus on Jarl Ungernin käsialaa. Asema-alueen on Museovirasto määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Valtionpihan lapsia pyörineen. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä. Vasemmalla asemarakennus, poikien takana varastorakennus ja makasiinin kattoakin näkyy.
Rautatiesilta Rajajoen asemalla rataosuudella Viipuri-Rajajoki. Liikennepaikka avattu 1917. Bruno Granholmin suunnittelema kuvan ulkopuolelle jäävä asemarakennus toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotilassairaalana. Rajajoki oli Pietarin radan viimeinen Suomen puolella sijainnut asema ja näin ollen tulli-ja raja-asema. Silta ja asema kärsivät pahoja vahinkoja toisessa maailmansodassa.
Lapsia kerrostalon pihassa kuvattuna ikkunasta. Yhdellä lapsista jääkiekkomaila, toiset kaksi puuhastelevat jonkinlaiset kelkan kanssa. Pihalla seisoo polkupyörä. Taustalla näkyy seuraava kerrostalo ja mäntyjen väliin pingotettu pyykkinbatu, jolla roikkuu mattoja ja tyynyjä tuulettumassa. Vesitorninkadun kerrostalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja.
Uuksun asema keväällä 1942. Sotilaita seisoo rakennuksen edessä, jonka näkösuojaksi on aseteltu havupuita. Portailla kapteeni Norjanen, raut.virk. Orho ja saksalainen lähetti. Ala-Uuksu ja Ylä-Uuksu (Salmen kunnan kylät) kuuluuvat Neuvostoliitolle v. 1944 luovutettuihin alueisiin. Rautatien liikennepaikan nimi oli Uuksu Ylä-Uuksun kylässä.
Sm1-sähkömoottorijuna Korson rautatieasemalla
Humppilan vanha rautatieasema pihan puolelta. Asemapuiston nurmella poseeraavat vasemmalta alkaen harjoittelija B. Senttilä, sähköttäjä O.E. Mustonen, kirjuri H.J. Lumme ja kirjuri A. Jalava siviilivaatteissa. Humppilan vanha, todennäköisesti Knut Nylanderin suunnittelema, asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1973.