Hakutulokset
- Näytetään 1 - 69 / 69
Harmaa metallinen patsas, joka esittää tyttöä ja koiraa. Tytöllä polvisukat ja mekko, liikkeessä, katse koirassa. Tytön oikea käsi on ojennettuna, sormien välissä sokeripala. Koira seisoo tytön vieressä katse kohti tyttöä. Kiinteä jalusta, jonka yhdellä sivulla taiteilijan puumerkki. Patsaan jalustan alla lappu, jossa teksti "Suomen sokeri oy Finska socker ab".
Metallinen hiihtäjäpatsas puisella jalustalla. Jalusta musta, ja kyljessä metallilaattoja, joissa tieto kiertopalkinnosta sekä voittajat. Hiihtäjä viiksekäs mies sotilasasussa. Toinen suksi tulee yli jalustan etuosasta, toinen takaosasta. Sauvat eivät ole kiinni jalustassa, ja liikkuvat jonkin verran, mikä näkyy jalustassa olevista kulumajäljistä.
atlaspatsas; Kohottava voima; patsas; veistos
Harmaa patsas, jonka aiheena palloa köysillä nostava mies, Atlas. Mies alaston, lihaksikas, seisoo yhdellä jalalla, oikea polvi nostettu pallon päälle. Mies kannattelee toisella sivulla palloa rautalangasta tehdyillä "köysillä". Ylävartalo kiertynyt kohti palloa. Patsas seisoo kiinteällä jalustalla, joka on kiinnitetty kiviseen jalustaan. Rautajalustan sivussa nimi "Matti Haupt". Kivijalustan päällä hopealaatta, jossa leimat ja teksti "17.3.1962 SUOMEN KAAPELITEHDAS OSAKEYHTIÖ".Muistuttaa Hauptin veistosta "Kohottava voima" (1962) Telakanpuistikko, Eira, Helsinki.
Nuori hirvi; hirvipatsas; patsas; veistos
Helsingin rautatieaseman kellotorni ja Aleksis Kiven -patsas
Junamatkailujuliste vesivoiman käytöstä junien energialähteenä
VIIPURI - KARTTA JA OPAS. Kartta on kiinnitetty kansien väliin ja etukannen sisäpuolelle on kiinnitetty 40s. (+1 irtosivu) Viipurin opas. Kokoontaitettava kartta on kiinnitetty kansilehden takakannen sisäpuolelle. Kartan mittakaava 1:4000. Karttaan on numeroitu kaupunginosat ja siinä näkyy myös korttelit ja talojen numerot. Kansilehden takakannessa on Viipurin sanomalehtitoimiston sekä Rautatiekirjakauppa O.Y.:n mainokset. Kartan on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.Y. ja sen on painanut A-B F. Tilgmann O-Y. Kartan ja oppaan tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
Julisteen pohjakuvana on talvinen tunturimaisema. Julisteessa on poro ja kolme tietokoneella tehtyä VR:n kivimiestä (Emil Wikströmin suunnittelema Lyhdynkantaja -patsassa Helsingin rautatieasemalta). Vasemmalla oleva kivimies leikkii lumipalloilla, keskellä on lumesta tehty kivimies, jolla on lumilyhty käsissään ja vasemmalla on isoa lumipallo pyörittävä kivimies. Julisteen alaosassa on sinisellä tekstit "Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta" ja "Fredlig Jul och Gott Nytt År". Aivan julisteen alareunassa on punainen suorakaiteenmuotoinen alue, jossa on valkoisella VR:n internetosoite ja liikemerkki.
Rautatiehallituksen kokoushuoneen palkintovitriini
Rautatiehallituksen kokoushuoneen palkintovitriini
Talvinen Helsingin rautatieasema Kaivokadulta kuvattuna. Emil Wikströmin suunnittelemilta Lyhdynkantaja eli kivimiespatsailta puuttuu vielä käsistään maapallovalaisimet ja aseman kellotornin ympärillä on rakennustelineet. Eliel Saarisen suunnitteleman Helsingin rautatieaseman avajaiset pidettiin maaliskuussa 1919.
Luumäen rautatieaseman edessä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia. Rakennuksen vierellä olevan presidentti Svinhuvudin muistopatsatsaan luona kunniavartio ja runsaasti yleisöä. Luumäen liikennepaikka avattiin v. 1885 ja rakennusta laajennettiin v. 1907 Bruno Granholmin piirustusten mukaan.
Helsingin rautatieaseman Rautatientorilta
Rakenteilla oleva Helsingin rautatieasema pääovien puolelta. Emil Wikströmin suunnittelemat Lyhdynkantajat eli graniittiset kivimiespatsaat ovat jo valmistuneet, mutta niiltä puuttuvat vielä käsistään maapallovalaisimet. Oikealla puolella näkyy vanha, Edelfeltin suunnittelema, myöhemmin purettu asemarakennus. Eliel Saarisen suunnitteleman uuden Helsingin rautatieaseman rakennustyöt alkoivat joulukuussa 1905 ja avajaiset pidettiin maaliskuussa 1919.
Helsingin päärautatieasema. Liikennepaikka avattiin vuonna 1862 ja nykyinen Eliel Saarisen suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1919. Graniittinen asemarakennus on tunnettu kellotornistaan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin Lyhdynkantajat-patsaista. Koronapandemian aikaan veistoksille oli puettu kasvomaskit.
Helsingin päärautatieasema. Liikennepaikka avattiin vuonna 1862 ja nykyinen Eliel Saarisen suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1919. Graniittinen asemarakennus on tunnettu kellotornistaan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin Lyhdynkantajat-patsaista. Koronapandemian aikaan veistoksille oli puettu kasvomaskit.
Rautatienrakentajien muistomerkin paljastustilaisuus 19.2.1957. Kuva yleisöstä. Ensimmäisenä, erillään muista istumassa presidentti Urho Kekkonen. Kuvaan liitetyn lehtitiedon mukaan patsaan veisti akateemikko Wäinö Aaltonen mallinaan levyseppä Aarno Seppälä Hyvinkään konepajalta. Avustajian työssä olivat arkkitehti Matti Aaltonen, Forsmanin Kiviveistämö Helsingistä, Taidevalimo Aaron Helsingistä ja Rakennusliike Kalliomaa Hyvinkäältä. Varat muistomerkkiin saatiin keräyksellä.
Helsingin vanha rautatieasema purkamisvaiheessa marraskuussa v. 1918. Carl Albert Edelfeltin suunnitteleman Helsingin rautatieaseman katos on purettu ja ratapiha tasoitettu, koska vanhan aseman pohjoispuolelle on valmistunut uusi, Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema. Vasemmalla kaksi neljästä, uuden aseman pääsisäänkäyntiä reunustavista Emil Wikströmin suunnittelemista Lyhdynkantajat-patsaista ja pääsisäänkäynti Kaivokadun puolella. Kuva otettu lännestä kohti Itä-Helsinkiä.
Neliönmuotoinen valkoinen heijastin, jossa molemminpuolin musta piirretty kuva VR:n kivimiehestä(Emil Wikströmin suunnittelemat Lyhdynkantaja -patsaat Helsingin rautatieasemalta). Kuva on rajattu niin, että siinä näkyy kivimiehen kasvot ja vähän hartijalinjaa. Heijastimen yläosassa on reikä, josta naru voidaan pujottaa. Heijastin on pakattu muovista valmistettuun pussiin ja pussissa on heijastimen lisäksi valkoinen naru ja metallinen hakaneula, joiden avulla heijastaminen voi kiinnittää esim. vaatteisiin.