Hakutulokset
- Näytetään 1 - 73 / 73
VR HENKILÖLIIKENNE 1995. Karttaan on merkittyinä henkilöliikenneradat, lipunmyyntiasemat, seisakkeet, lipunmyynnilliset tavaraliikenneradat, autopikajunan lastaus- ja purkausasemat, bussilinjat, joissa junaliput kelpaavat, junabussireitit pysähdyspaikkoineen, kaksiajorataiset tiet, valtatiet ja kantatiet, muut tiet, Eurooppa-tien numerot, valtatien numerot, kantatien numerot, lautat, rautatiet, korkeus merenpinnasta, lentoasemat, valtakunnanraja, lääninrajat, kunnanrajat, kaupungit, kunnat sekä muut asutuskeskukset. Lisäksi on erillisessä kuvassa pääkaupukiseudun lähiliikenteen ratakartta. Mittakaavajanan pituus on 100 kilometriä. Kartan painopaikka: Karttakeskus Oy, Helsinki 1995.
CHARTE DE FINLANDE dessinée en 1874 par Arvid Lindfors. Suomen kartan on laatinut v. 1874 Arvid Lindfors. Karttaan on merkittynä kaupungit, kirkot, linnoitukset, rautatiet, rakenteilla olevat rautatiet, postireitit, höyrylaivareitit ja lääninrajat. Kartassa on erikseen lueteltu Suomen läänit. Kartan mittaluku on 1:4800000. Karttaa säilytetään taiteltuna karttataskussa. Taskun kannessa on turkulaisen hotellin ja Ruissalon mainokset. Kannen sisäpuolella on turkulaisten rauta- ja viinatehtaiden mainokset. Kartan takakannessa mainostetaan Frenckellin kirjapainon painamaa Suomen rautateiden karttaa. Kartta on ranskankielinen.
SUOMENMAAN RAUTATIE KARTTA. 1894. Kartta on ollut taiteltuna kansilehtien väliin, joiden toisella puolella teksti ruotsiksi ja toisella puolella suomeksi. Kansilehdessä teksti: Uusi Rautatien-kartta Suomessa sisältäen myökin 1894 v. valtiopäiväin hyväksymät matkat: Keuru-Jyväskylä-Suolahti ja Turku-Karia. Kartan hinta 50 penniä. G. W. Edlund, kustantaja. Karttaan on merkittyinä kaupungit, linnoitukset, kirkot, valtakunnan raja, lääninrajat, kihlakunnan rajat, maantiet, rautatiet, ehdotetut rautatiet, kanavat, paperitehtaat, rautatehtaat, lasitehtaat, sahat ja verkatehtaat. Kartassa mittajanan pituus on ilmoitettu kilometreissä, Suomen penikulmissa ja meri penikulmissa.
Kaupunkinäkymä Imatrasta ja Vuoksi-joki, taustalla Tainionkosken kirkko. Etualalla kapearaiteet ja malmivaunut, joiden vieressä kolme työmiestä. Käynnissä on Mansikkalan rautatiesillanrakennus ja pengerrykset länsipuolelle Vuoksea. Silta valmistui 11.11.1933. Se yhdisti Lappeenrannan Elisevaaraan.
Kaupunkinäkymä vuosisadan vaihteen Lappeenrannasta
ETELÄ SUOMENMAAN Rautatie- ja Matka-kartta, tehty v. 1875. G. W. Edlundin kustantama. Kartta on kiinnitettynä kansilehtiin, jossa on toisella puolella teksti ruotsiksi ja toisella puolella suomeksi. Kannen teksti: "Etelä Suomenmaan Rautatien- ja Matka-Kartta. Helsingissä, G. W. Edlundin kustantama. Hinta: 1 Markka." Kansilehtien sisäpuolilla on mainos "Tiensaattaja Pietarissa ja sen likiseuduilla"-kirjasta. Karttaan on merkittyinä kaupungit, linnat, pitäjänkirkot, kappelit ja tehtaankirkot sekä rukoushuoneet, pappilat, kartanot, tehtaat, sahat, kylät ja talot, rautatiet ja asemahuoneet, esitetyt rautatiet, tiet ja kestikievarit, välimatkat kestikievareiden välillä, lääninrajat sekä pitäjänrajat. Kartassa pituudenmitta 30 virstaa. Kartan on painanut Central-tryckeriet Tukholmassa. Kartan takapuolelle on kiinnitetty pieni Suomenmaan sananlennätin-kartta.
Rautatie Hotelli Hangossa. Etualalla hotelli, jonka rakennusmestari Jakob Kronqvist rakensi v. 1878. Hotellin pitkäaikainen omistaja oli rouva Ellen Efimoff. Rakennus on purettu v. 1938. Hotellin takana kivimuurinen rakennus, jonka Martin Lignell rakensi v. 1897, ja jonka valtio osti v. 1903. Taaempana mäellä Gustav Nymanin rakentama rakennus v. 1904.
Ilmakuva Koriasta. Korian rautatieasema ja asema-alue kuvan alaosassa Pietarin radan varrella. Liikennepaikka oli nimeltään Kymi v. 1870-1897. Asemarakennuksen suunnitteli Knut Nylander ja se valmistui viimeistään 1870. Myöhemmin asemaa on laajennettu niin Knut Nylanderin kuin Bruno Granholmin piirustusten pohjalta.
VR HENKILÖLIIKENNE KARTTA 1999. Karttaan on merkittyinä henkilöliikenneradat, lipunmyyntiasemat, seisakkeet, lipunmyynnilliset tavaraliikenneradat, autojunan lastaus- ja purkuasemat, bussilinjat, joissa junaliput kelpaavat, junabussireitit pysähdyspaikkoineen, kaksiajorataiset tiet, valtatiet ja kantatiet, muut tiet, Eurooppatien numerot, valtatien numerot, kantatien numerot, korkeus merenpinnasta, valtakunnanraja, lääninrajat, maakuntarajat, kuntarajat, kaupungit sekä muut asutuskeskukset. Lisäksi on erillisessä kuvassa pääkaupukiseudun lähiliikenteen rautateiden linjakartat. Mittakaavajanan pituus on 100 kilometriä. Kartan painatustiedot: Karttakeskus Oy, Helsinki 1999.
VR HENKILÖLIIKENNE KARTTA 2003. Karttaan on merkittyinä henkilöliikenneradat, asemat, tavaraliikenneradat, autojunan lastaus- ja purkuasemat, bussilinjat, joissa junaliput kelpaavat, junabussireitit pysähdyspaikkoineen, valmisteilla oleva Kerava - Lahti -oikorata, kaksiajorataiset tiet, valtatiet ja kantatiet, muut tiet, Eurooppatien numerot, valtatien numerot, kantatien numerot, korkeus merenpinnasta, valtakunnanraja, lääninrajat, kaupungit sekä muut asutuskeskukset. Lisäksi on erillisessä kuvassa pääkaupukiseudun lähiliikenteen rautateiden linjakartat. Mittakaavajanan pituus on 100 kilometriä. Pohjakartta ja aineistokäsittely Genimap Oy.
VR HENKILÖLIIKENNE KARTTA 2006. Karttaan on merkittyinä henkilöliikenneradat, asemat, tavaraliikenneradat, autojunan lastaus- ja purkuasemat, junabussireitit pysähdyspaikkoineen, kaksiajorataiset tiet, valtatiet ja kantatiet, muut tiet, Eurooppatien numerot, valtatien numerot, kantatien numerot, korkeus merenpinnasta, valtakunnanraja, lääninrajat, kaupungit sekä muut asutuskeskukset. Lisäksi on erillisessä kuvassa pääkaupukiseudun lähiliikenteen rautateiden linjakartat. Mittakaavajanan pituus on 100 kilometriä. Pohjakartta ja aineistokäsittely Genimap Oy, 2006.
VR HENKILÖLIIKENNE KARTTA 2006. Karttaan on merkittyinä henkilöliikenneradat, asemat, tavaraliikenneradat, autojunan lastaus- ja purkuasemat, junabussireitit pysähdyspaikkoineen, kaksiajorataiset tiet, valtatiet ja kantatiet, muut tiet, Eurooppatien numerot, valtatien numerot, kantatien numerot, korkeus merenpinnasta, valtakunnanraja, lääninrajat, kaupungit sekä muut asutuskeskukset. Lisäksi on erillisessä kuvassa pääkaupukiseudun lähiliikenteen rautateiden linjakartat. Mittakaavajanan pituus on 100 kilometriä. Pohjakartta ja aineistokäsittely Genimap Oy, 2006.
VR HENKILÖLIIKENNE KARTTA 1999. Karttaan on merkittyinä henkilöliikenneradat, lipunmyyntiasemat, seisakkeet, lipunmyynnilliset tavaraliikenneradat, autojunan lastaus- ja purkuasemat, bussilinjat, joissa junaliput kelpaavat, junabussireitit pysähdyspaikkoineen, kaksiajorataiset tiet, valtatiet ja kantatiet, muut tiet, Eurooppatien numerot, valtatien numerot, kantatien numerot, korkeus merenpinnasta, valtakunnanraja, lääninrajat, maakuntarajat, kuntarajat, kaupungit sekä muut asutuskeskukset. Lisäksi on erillisessä kuvassa pääkaupukiseudun lähiliikenteen rautateiden linjakartat. Mittakaavajanan pituus on 100 kilometriä. Kartan painatustiedot: Karttakeskus Oy, Helsinki 1999.
VR HENKILÖLIIKENNE 1995. Karttaan on merkittyinä henkilöliikenneradat, lipunmyyntiasemat, seisakkeet, lipunmyynnilliset tavaraliikenneradat, autopikajunan lastaus- ja purkausasemat, bussilinjat, joissa junaliput kelpaavat, junabussireitit pysähdyspaikkoineen, kaksiajorataiset tiet, valtatiet ja kantatiet, muut tiet, Eurooppa-tien numerot, valtatien numerot, kantatien numerot, lautat, rautatiet, korkeus merenpinnasta, lentoasemat, valtakunnanraja, lääninrajat, kunnanrajat, kaupungit, kunnat sekä muut asutuskeskukset. Lisäksi on erillisessä kuvassa pääkaupukiseudun lähiliikenteen rautateiden linjakartat. Mittakaavajanan pituus on 100 kilometriä. Kartan painatustiedot: Karttakeskus Oy, Helsinki 1994.
RATAHALLINTOKESKUKSEN RATAVERKKO 1.1.1998. Karttaan on merkittyinä liikennepaikat, välimatkapisteellä merkityt liikennepaikat, puolenvaihtopaikat, rautatiet, maantiet sekä kahden liikennepaikan välimatkat. Kartassa on lisäksi pienemmissä kuvissa merkittyinä sähköistetyt rataosat, välimatkataulukko, Suomen lähialueen rautatiet raideleveyksineen sekä pääkaupunkiseudun rataverkko. Kartan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kartan painatustiedot: F.G. Lönnberg (ISO 9002) 1998.
RATAHALLINTOKESKUKSEN RATAVERKKO 4.6.2000. Karttaan on merkittyinä liikennepaikat, välimatkapisteellä merkityt liikennepaikat, raiteenvaihtopaikat, rautatiet, maantiet sekä kahden liikennepaikan välimatkat. Kartassa on lisäksi pienemmissä kuvissa merkittyinä sähköistetyt rataosat, välimatkataulukko, Suomen lähialueen rautatiet raideleveyksineen sekä pääkaupunkiseudun rataverkko. Kartan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
RATAHALLINTOKESKUKSEN RATAVERKKO 3.9.2006. Karttaan on merkittyinä liikennepaikat tai liikennepaikan osa, välimatkapisteellä merkityt liikennepaikat, linjavaihteet, raiteenvaihtopaikat, rautatiet, rakenteilla olevat rautatiet, maantiet, liikenteeltä suljetut rautatiet sekä kahden liikennepaikan välimatkat. Kartassa on lisäksi pienemmissä kuvissa merkittyinä Suomen lähialueen rautatiet raideleveyksineen, lähikartat joistakin keskeisistä liikennepaikoista, välimatkataulukko, sähköistetyt rataosat sekä pääkaupunkiseudun rataverkko. Kartan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kartan painatustiedot: Kipinä /IK . Pekan Offset 2004.
VALTION RATAVERKKO 1.1.2009. Karttaan on merkittyinä liikennepaikat tai liikennepaikan osat, seisakkeet, linjavaihteet, osiin jaetut liikennepaikat, rautatiet, rakenteilla olevat rautatiet, liikenteeltä suljetut rautatiet, kahden rautatieliikennepaikan välimatkat, RHK:n tilirataosanumerot ja ratatiedon ratanumerot sekä merkintä kun tiliratosanumero vaihtuu. Kartassa on lisäksi pienemmissä kuvissa merkittyinä välimatkataulukko, osiin jaettujen liikennepaikkojen kartat, Suomen lähialueen rautatiet raideleveyksineen, sähköistetyt rataosat sekä pääkaupunkiseudun rataverkko. Isoon karttaan on merkitty mittajanan pituudeksi 100 kilometriä ja pääkaupunkiseudun kartassa mittajanan pituus on 10 kilometriä. Kartan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
RATAHALLINTOKESKUKSEN RATAVERKKO 2.6.2002. Karttaan on merkittyinä liikennepaikat, välimatkapisteellä merkityt liikennepaikat, raiteenvaihtopaikat, rautatiet, maantiet sekä kahden liikennepaikan välimatkat. Kartassa on lisäksi pienemmissä kuvissa merkittyinä sähköistetyt rataosat, välimatkataulukko, Suomen lähialueen rautatiet raideleveyksineen sekä pääkaupunkiseudun rataverkko. Kartan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
RATAHALLINTOKESKUKSEN RATAVERKKO 3.9.2006. Karttaan on merkittyinä liikennepaikat tai liikennepaikan osa, välimatkapisteellä merkityt liikennepaikat, linjavaihteet, raiteenvaihtopaikat, rautatiet, rakenteilla olevat rautatiet, maantiet, liikenteeltä suljetut rautatiet sekä kahden liikennepaikan välimatkat. Kartassa on lisäksi pienemmissä kuvissa merkittyinä Suomen lähialueen rautatiet raideleveyksineen, lähikartat joistakin keskeisistä liikennepaikoista, välimatkataulukko, sähköistetyt rataosat sekä pääkaupunkiseudun rataverkko. Kartan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kartan painatustiedot: Kipinä /IK . Pekan Offset 2004.
Näkymä harjulta ratapiha-alueelle, jossa kiskoilla lämpimänä höyryveturi perässään tavaravaunuja. Muilla reitella odottamassa useita tavaravaunuja. Etualalla lapsia tai nuoria naisia keräämässä jotakin maastosta. Taustalla näkyy Lahden kaupungin asutusta. Liikennepaikka perustettu 1.1.1869.
Karjaan rautatieasema-alue ja asutusta kuvattuna yläviistosta. Karjaan alkuperäisen asemarakennuksen jäätyä liian pieneksi, sen viereen valmistui 1899 uusi Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus. Tätä asemarakennusta on laajennettu myöhemmin ja sen ulkoasu on muuttunut huomattavasti alkuperäisestä.
Kaupunkinäkymä Kuopiosta 1910-luvulta. Liikennepaikka perustettu 1.10.1889. Etualalla umpitavaravaunuja Maljanlahden satamaradan raiteilla. Tavaravaunujen takana näkyy toinen raide, jonka vieressä puinen laiturirakennelma. Raiteiden takana aukio, jonka laidalta alkavat kaupungin korttelit. Rakennusten joukosta erottuu Kuopion tuomiokirkko.
Porin radan insinöörejä Tampereen kaupunginhotellissa kahvipöydän ääressä vuoden 1893 keväällä. Henkilöt numeroitu kuvaan. Henkilöt vasemmalta oikealle Grönmark G.E., Juselius Axel, Grunèr Sven Arvid Saladin, Nordvall Konrad, Öller Tycho, Nyberg Otto Fr., Rejman K.O., Wirzenius K.O., Snellman Karl. Porin rata avautui liikenteelle vuonna 1895.