Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 119
- Siirry seuraavalle sivulle
Kaksostytöt seisovat matkustajavaunun penkillä.
Anneli Partanen ja Liisa Rönnholm musisoivat Vesitorninkatu 8:ssa Rönnholmien asunnossa. Partaset ja Rönnholmit asuivat naapureina 4. kerroksessa. Vesitorninkadulla oli Hyvinkään konepajan työntekijöiden asuntoja. Kuvaajana Liisa Rönnholmin isä, konepajalla jyrsijänä työskennellyt R.E. Rönnholm.
Konepajalaisten lapsia Vesitorninkatu 8:n parvekkeella
Tyttö tekemässä käsitöitä konepajan työsuhdeasunnossa
Konepajan asukkaiden työsuhdeasuntojen Vesitorninkatu 15:n, 17:n ja 19:n lapsia asuintalojen lähimetsässä. Lapsilla oli ainakin kolmena kesänä "tivoli" lähimetsässä. Tivolissa esitettiin mm. lausuntaa, näytelmiä ja taikatemppuja. Pääsymaksu oli noin 10 penniä. Seisovista lapsista ensimmäisenä vasemmalla Pirjo Niemi ja viimeisenä oikealla Tuula Pirhonen.
Sisarukset Armi (oik.) ja Sinikka Lindberg kotipihassa leikkikalujensa kanssa. Taustalla näkyy konepajan aita ja raiteet sekä raitella kolme tavaravaunua. Telitien paritalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Tyttöjen isoisä oli konepajalla töissä ja he asuivat äitinsä kanssa isovanhempiensa luona.
Lapsia istumassa penkillä Hyvinkään Sahanmäessä. Taustalla näkyy Vesitorninkadulla sijaitseva kerrostalo, jonka katutasossa oli Ahjon kauppa. Muissa kerroksissa oli Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Keskimmäinen lapsista kuului rautatieläisperheeseen, kaksi muuta ovat hänen sukulaisiaan.
Valtionpihan vauva peiton päällä pihassa. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Lapsia veturinkuljettajan kanssa Tk2 - sarjan höyryveturin ohjaamossa
Poika ja kutsuvierasyleisöä Kouvolan aseman harjakaisissa
Armi Lindberg enonsa Martin (ikäeroa heillä 4 vuotta) sylissä pihapenkillä kerrostalon pihassa Vesitorninkadulla. Penkillä heidän lisäkseen kolme tyttöä. Vesitorninkadun kerrostalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Armin isoisä oli konepajalla töissä ja Armi asui äitinsä kanssa isovanhempiensa luona.
Armi Lindberg kotitalon pihassa pelaamassa sulkapalloa. Pihatien takana näkyy Telitie, konepajan verkkoaita ja kauempana konepajan rakennuksia ja voimalaitoksen savupiippu. Telitien paritalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Armi Lindbergin isoisä oli konepajalla töissä.
Armi Lindberg Pappansa kanssa viltillä kotipihassa Telitiellä . Pappa Karl "Kalle" Lindberg oli koneajalla töissä. Telitien paritalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Telitien takana näkyy kuvassa konepajan aitaa, raiteita ja konepajan rakennuksia. Vilitn vieressä nurmikolla on Armin pienet nukenvaunut.
Tytöt pelaamassa salkopalloa Telitien varressa kotitalon kohdalla. Tyttöjen takana konepajan aita, oikeassa alakulmassa näkyy Telitie. Selkä kuvaajaan päin Armi Lindberg ja kasvot kuvaajaan päin Armin serkku Anneli Lindberg. Tytöt asuivat samassa talossa, perheenjäseniä oli konepajalla töissä.
Valtionpihan lapsia viltin päällä pihassa. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapsia portailla asuinrakennuksen (ent. asemarakennuksen) oikeassa päädyssä. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapset lumikasassa möyrineen näköisinä asuinrakennuksen tikapuilla. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapset lumikasan päällä. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Konepajan asukkaiden työsuhdeasuntojen Vesitorninkatu 15:n, 17:n ja 19:n lapsilla oli ainakin kolmena keäsän "tivoli" lähimetsässä. Tivolissa esitettiin mm. lausuntaa, näytelmiä ja taikatempuuja. Pääsymaksu oli noin 10 penniä. Kuvassa tyttö esiintymässä esiripun virkaa toimittavan huovan edessä. Yleisönä muita lapsia. Puiden takaa näkyy vähän Vesitorninkadun kerrostaloja.
Koneapajan työntekijöiden lapsia konepajan asuinalueella nukenvaunujen kanssa. Kuvan nukenvaunut valmistettu viraabelityönä konepajalla. Taustalla näkyy konepejan voimalaitosrakennusta.Kuvan lapset Brita Lehto, Marja-Leena Oralaakso, Risto ja Sirkka Leinonen, Seija Hanikka sekä pienin tyttö, vaunujen omistaja, Raija Haikonen.
Valtionpihan lapsi piha-alueella, taustalla näkyy asukkaiden varastorakennusta, vasemmalla asuinrakennus, entinen asemarakennus. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapsia leikkimässä pyörien kanssa. Takana näkyy myös yksi alueen asuinrakennuksista. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Tyttö soittaa haitaria Kouvolan aseman harjakaisissa
Rautatieläisten asuintalo Vesitorninkatu 15 kuvattuna kadun puolelta, katutasossa Ahjon kauppa. Kotikadulla seisomassa kaksi lasta, Lasse Huttunen ja Pirjo Niemi. Kuvaajana Pirjon isä, konepajan työntekijä Valio Niemi. Kaupan ikkunoiden edessä olevalla"aukiolla" lapsien luvallinen paikka ruutuhyppelyyn ja muuhun leikkiin.
Armi Lindberg serkkunsa Annelin kanssa kotipihassa. Telitien paritalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Armin isoisä oli konepajalla töissä ja Armi asui äitinsä kanssa isovanhempiensa luona. Annelin isä oli myös konepajalla töissä ja heidän perheensä asui tämän paritalon yläkerrassa.
Liisa Rönnholm valmistamassa nukkea pöydän ääressä. Pöydällä istuu nukke ja ikkunassa on verhot, joiden kuosi sopii lastenhuoneeseen. Kyseessä ei välttämättä ole varsinainen lastenhuone, mutta ainakin se on sisustettu lapselle sopivaksi. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy kirjahylly täynnä kirjoja ja hyllyn alla nukenvaunut.
Valtionpihan lapsia aidan vierellä, taustalla näkyy tavaravaunuja Hangon radalla. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapset pallon kanssa perheiden varastorakennuksen edessä. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapsia ja nainen asuinrakennuksen (ent. asemarakennuksen) edessä. Ikkunasta katsoo kuvalahjoittaja lapsena. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Liisa Rönnholmin 9-vuotissyntymäpäivä 15.5.1958. Pöydän ääressä neljä tyttöä mekoissa, kahdella tytöistä nuket sylissä. Pöydällä mehulaseja, joissa pillit. Jälkiruokamaljoissa jäätelöä tai muuta vastaavaa. Tytöt vasemmalta lukien: Merja Viitaharju, Raija Hartikka, Liisa Rönnholm, Seija Hanikka.
Vesitorninkatu 15:n lapsia ryhmäkuvassa. Vasemmalta lukien Pirjo Niemi, Anja Piipponen, Tuula Pirhonen, jonka sylissä MArtti Piipponen. Maassa istuva pikkulapsi tunnistamatta. Pirjo Piipponenkolmas oikealta ja maassa istumassa Pirkko Pirhonen. Oikealla reunassa oleva poika tunnistamatta. Vesitorninkatu 15:ssä sijaitsi VR:n konepajan työsuhdeasuntoja.
Lapsia kerrostalon pihassa kuvattuna ikkunasta. Yhdellä lapsista jääkiekkomaila, toiset kaksi puuhastelevat jonkinlaiset kelkan kanssa. Pihalla seisoo polkupyörä. Taustalla näkyy seuraava kerrostalo ja mäntyjen väliin pingotettu pyykkinbatu, jolla roikkuu mattoja ja tyynyjä tuulettumassa. Vesitorninkadun kerrostalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja.
Valtionpihan lapsia asuinrakennuksen (ent. asemarakennuksen päädyssä) vappupalloineen ja vappuviuhkoineen vapun vietossa. Taustalla näkyy tavaravaunuja Hangon radalla. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapsia Jawan selässä ent. asemarakennuksen Hangon puoleisessa päädyssä. Pyörän omistaja asui perheineen myös Valtionpihan asuinrakennuksessa. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Lapsia Hyvinkään Lastentalon pihalla 1950-luvun puolivälin paikkeilla. Lasten kanssa kuvassa "Teres-täti". Taustalla näkyy lastentalon aita ja Hämeenkadun kansakoulu. Lastentalo sijaitsi suunnilleen puolimatkassa konepajalta villatehtaalle. Alunperin Lastentalo oli tarkoitettu villatehtaan työntekijöiden lapsille, mutta myöhemmin myös konepajalaisten lapset olivat hoidossa Lastentalossa. Kuvan lahjoittaja, konepajan teknikon tytär Pirjo Kuusela kuvassa eturivissä toinen oikealta.
Valtionpihan lapsia pyörineen. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä. Vasemmalla asemarakennus, poikien takana varastorakennus ja makasiinin kattoakin näkyy.
Valtionpihan poika autoleikeissa. Taustalla näkyy varastorakennus ja oikealla hieman asukkaiden yhteistä saunarakennusta. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.
Valtionpihan lapsia lukemassa Aku Ankkaa ja muita lehtiä varaston rappusilla. Suomen Rautatiemuseon piha-aluetta kutsuttiin Valtionpihaksi. Piha-alueen rakennuksissa asui rautatieläisperheitä 1950-luvulla. Lisätilaa toivat alueella sijaitsevat perheiden omat kellarit, varastot ja liiterit. Pyykkitupa ja saunatilat sekä puuceet olivat yhteiskäytössä.