Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 3 598
- Siirry seuraavalle sivulle
Suvannon aseman pienoismalli; aseman pienoismalli; pienoismalli
Alusta vanerilevyä ja lautaa, maalattu harmaan ruskeaksi. Rakennus on keltainen, pulpettikatto harmaan ruskeaa aaltopahvia. Rakennuksen etupuolella 2 oviaukkoa, joiden välissä lyhty. Oviaukkojen päällä tekstit: MIEHILLE FÖR MÄN ja NAISILLE FÖR KVINNOR. Toisemn oviaukon edessä ihmishahmo. Maali kulunut ja haalistunut.
Alusta vanerilevyä, maalattu harmaan ruskeaksi. Rakennus on punainen, valkoiset ikkunanpuitteet harjakatto harmaan ruskea. Katolla on piippu. Rakennuksen toisella puolella päissä tekstit: NAISILLE ja MIEHILLE. Naisten puolen edessä huivipäinen naisnukke. Miesten puolen edessä ollut miesnukke, joka on irronnut ja kadonnut. Maali kulunut ja haalistunut.
Alusta vanerilevyä, maalattu vihertävän ruskeaksi. Rakennuksen seinät ja katto on maalattu vaaleanruskeaksi. Katto on kovera ja sen keskellä on aukko. Rakennuksen toisella puolella on 3 oviaukkoa ja toisella puolella 2 oviaukkoa, joiden yläpuolella kyltit: NAISILLE FÖR KVINNOR ja MIEHILLE FÖR MÄN.
Alusta vanerilevyä, maalattu harmaan ruskeaksi. Rakennus on punainen, valkoiset ikkunanpuitteet. Mustaksi maalattu harjakatto jäljittelee konesaumapeltiä. Kivijalka on päällystetty hiekalla. Rakennuksen molemmilla puolilla on 2 oviaukkoa, joiden yläpuolella kyltit: NAISILLE ja MIEHILLE. Rakennusta ympäröi aitaus. Toisessa päädyssä on toinen aitaus, jonka sisäpuolella on kouru. Kaksi ovea on irronnut.
Liikennepaikka perustettiin vuonna 1959. Väliaikainen pysäkkirakennus valmistui samana vuonna. Liikennepaikka toimi Taivalkosken radan alkuperäisenä pääteasemana, Iijoen rautatiesillan rakennustöiden ajan. Rautatiesillan valmistuttua rataosan päätepisteeksi tuli Taivalkosken rautatieasema. Pysäkki lakkautettiin radan valmistuttua vuonna 1961. Paikalla oli kuitenkin seisake vuosina 1962-1964. Pysäkkirakennus on purettu.
Liikennepaikka perustettiin vuonna 1958. Väliaikainen asemarakennus valmistui vuonna 1960 ja varsinainen asemarakannus 1962. Rautatien myötä kuntaan kehittyi merkittävää teollisuutta 1970-luvulla, henkilöliikennettä oli sen sijaan vähemmän. Henkilöliikenne Taivalkoskelle päätettiin vuonna 1982.
Niittylahden rautatieliikennepaikka on Joensuun Niittylahdessa Suomen rataverkon rataosuudella Kouvola–Joensuu. Liikennepaikka avattiin vuonna 1902 ja se on yhä käytössä junankohtauspaikkana. Vuosina 1902–1987 Niittylahteen oli myös henkilöliikennettä. Liikennepaikkan rakennuksiin kuuluu pysäkkirakennus ja pieni tavaramakasiini.
Savonlinnan asemarakennus on rakennettu vuonna 1907. Piirustukset laati rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholm. Aseman ulkoasuun on sittemmin tehty muutoksia. Museovirasto on määritellyt Savonlinnan vanhan rautatieaseman yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Hopean värinen samovaari. Sylinterin muotoinen säiliö on neliskanttisen jalustan päällä. Säiliössä hana, jossa koristeellinen vipumainen kahva. Kyljessä kaksi kahvaa, joiden kädensijat puuta. Kannessa pienet kahvat, joissa puiset nupit, sekä pieni nuppi ja aukko. Yläosa on irrallinen, siinä on pieni kansi, jossa nuppi. Hanan yläpuolella on viisi venäläistä laimaa ja kannessa kaksi leimaa.
Niittylahden rautatieliikennepaikka on Joensuun Niittylahdessa Suomen rataverkon rataosuudella Kouvola–Joensuu. Liikennepaikka avattiin vuonna 1902 ja se on yhä käytössä junankohtauspaikkana. Vuosina 1902–1987 Niittylahteen oli myös henkilöliikennettä. Liikennepaikkan rakennuksiin kuuluu pysäkkirakennus ja pieni tavaramakasiini.
Niiralan asema. Niiralan rautatieasema perustettiin vuonna 1948 Värtsilän aseman jäätyä sotien seurauksena Neuvostoliiton puolelle viimeiseksi seisakkeeksi Suomen puolella. Seisakkeelle tuli miehitys vuonna 1953 ja se ylennettiin asemaksi vuonna 1955. Neuvostoliittoon suuntautuvan yhdysliikenteen tavara-asema Niiralasta tuli vuonna 1956. Nykyinen asemarakennus valmistui vuonna 1960. Niirala on nykyään Venäjälle suuntautuvan tavaraliikenteen asema.
Niittylahden rautatieliikennepaikka on Joensuun Niittylahdessa Suomen rataverkon rataosuudella Kouvola–Joensuu. Liikennepaikka avattiin vuonna 1902 ja se on yhä käytössä junankohtauspaikkana. Vuosina 1902–1987 Niittylahteen oli myös henkilöliikennettä. Liikennepaikkan rakennuksiin kuuluu pysäkkirakennus ja pieni tavaramakasiini.
Retretin seisakkeella ei ole asemarakennusta, mutta laiturialueella on Olavi Lanun 1987 valmistunut suurikokoinen veistos "Siirtolohkare", joka toimii matkustajien sadekatoksena. Savonlinnan ja Parikkalan välillä kulkevat henkilöjunat pysähtyvät Retretissä. Liikennepaikalla ei ole lipunmyyntiä.
Nokian rautatieasema Tampere - Pori rataosalla. Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan rakennettu asemarakennus valmistui viim. v. 1895, II luokan odotushuonelaajennus v. 1900 ja v. 1906 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Lisäksi ulko- ja sisätiloja on myöhempinä vuosina muutettu paljon. Nokian liikennepaikka perustettii 4.11.1895.
Kerimäen rautatieasema avattiin Elisenvaaran ja Savonlinnan välisen rataosuuden yhteydessä helmikuussa 1908. Kerimäen asemarakennus on rakennettu Bruno Granholmin suunnittelemien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Lipunmyynti lakkautettiin vuonna 1999, mutta miehitys loppui vasta vuonna 2007 kauko-ohjauksen myötä.
Sapun rautatieasema on lakkautettu rautatieliikennepaikka Heinäveden kunnassa rataosuudella Pieksämäki-Joensuu. Paikalle valmistui Thure Hellströmin suunnittelema Pieksämäki-Joensuu välin tyyppiasema 1938. Sapusta rakennettiin runsaan kilometrin pituinen satamarata Kermajärven rantaan. Radan käyttö on sittemmin loppunut, ja rata on purettu tarpeettomana. Asema muutettiin miehittämättömäksi lokakuussa 1971, ja henkilöliikenne lopetettiin 28. toukokuuta 1989. Tavaraliikenne loppui 2002, ja liikennepaikka lakkautettiin 2004. Asema on yksityisomistuksessa.
Levaschovon toinen rautatieasema, joka valmistui 1900-luvun alussa. Liikennepaikka perustettiin 11.9.1870 ja sijaitsee Pietarin radan varrella, Walkeasaari - Pietari rataosalla vanhan rajan Venäjän puolella. Suomen valtionrautateiden liikenne päättyi v. 1918 kun Suomen ja Venäjän raja sulkeutui.
Nokian rautatieasema Tampere - Pori rataosalla. Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan rakennettu asemarakennus valmistui viim. v. 1895, II luokan odotushuonelaajennus v. 1900 ja v. 1906 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Lisäksi ulko- ja sisätiloja on myöhempinä vuosina muutettu paljon. Nokian liikennepaikka perustettii 4.11.1895.
Liikennepaikka perustettiin vuonna 1958. Väliaikainen asemarakennus valmistui vuonna 1960 ja varsinainen asemarakannus 1962. Rautatien myötä kuntaan kehittyi merkittävää teollisuutta 1970-luvulla, henkilöliikennettä oli sen sijaan vähemmän. Henkilöliikenne Taivalkoskelle päätettiin vuonna 1982.