Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 505
- Siirry seuraavalle sivulle
Höyryveturi Hk1 nro 293 Hyvinkään konepajalla. Veturia ja tenderiä ihailemassa vasemmalta teknikko Reino Nummelin, veturimestari Vuorensola ja insinööri Reino Rauto. Hk1-sarjan veturi nro 293, valmistunut v. 1900. Rakentaja Richmond Locomotive Works, Virginia, USA. Aiempi sarjamerkki oli H2 vuoden 1942 sarjamerkkiuudistukseen asti. Veturin lempinimiä mm. Amerikaanari, Isopyöräkaanari ja Kaanari. Nro 293 jäi v. 1918 Venäjälle ja ne ostettiin takaisin Suomeen v. 1924. Veturi lahjoitettiin Neuvostoliitolle pääministeri Nikolai Bulganin'in ja Neuvostoliiton tosiasiallinen johtajan Nikita Hrustsevin vierailun yhteydessä 6.6.1957. Veturi on Vladimir Leninin aikoinaan käyttämä: hän pakeni sillä Suomeen v. 1917.
Höyryveturi Hk1 nro 293 Hyvinkään konepajalla kunnostettuna Neuvostoliittoon lahjoittamista varten. Valmistunut v. 1900. Rakentaja Richmond Locomotive Works, Virginia, USA. Aiempi sarjamerkki oli H2 vuoden 1942 sarjamerkkiuudistukseen asti. Veturin lempinimiä mm. Amerikaanari, Isopyöräkaanari ja Kaanari. Nro 293 jäi v. 1918 Venäjälle ja se ostettiin takaisin Suomeen v. 1924. Veturi lahjoitettiin Neuvostoliitolle pääministeri Nikolai Bulganin'in ja Nikita Hrustsevin vierailun yhteydessä 6.6.1957. Veturi on Vladimir Leninin aikoinaan käyttämä: hän pakeni sillä Suomeen v. 1917.
Höyryveturi Hk1 nro 293 Riihimäen rautatieasemalla. Veturin on valmistanut Richmond Locomotive Works, Virginia, USA, v. 1900. Tällä veturilla, nro 293, Vladimir Lenin pakeni Suomeen v. 1917. Veturi jäi Venäjälle v. 1918, mutta se ostettiin takaisin v. 1925. Veturi lahjoitettiin Neuvostoliitolle 13.6.1957, jolloin Suomessa olivat valtiovierailulla pääministeri Nikolai Bulganin'in ja Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja Nikita Hrustsevin.
Liisa Rönnholmin kauppa leikki menossa. Asiakkaana äiti Martta Rönnholm. Kahden poivupöllin väliin on laitettu laidanpätkä, jonka päälle on asetetu "tuotteita". Leikkipaikkana on VR:n Hyvinkään konepajan mökkialue Hyvinkään Sykärissä. Yksi mökeistä oli Rönnholmien käytössä, isä oli jyrsijänä konepajalla.
Hyvinkään konepajan palokunta ryhmäkuvassa konepajan pihalla juhlapuvuissaan vuonna 1957. Palomiehet vasemmalta palokunnan päällikkö Peltonen, 2. varapäällikkö Hoikka, 1. varapäällikkö Karjalainen, Ruohonen, Muli, kersantti Käppi, Saari A., Komi, Varjus, korpraali Kärkkäinen, Hietanen, Jahnukainen, Saari J., Jormalainen, Pesu, Parviainen, Olkkonen ja korpraali Hietamis.
Kuurilan junaturmassa vaurioitunut höyryveturi Ukko-Pekka Hr1 nro 1005 tulossa korjaukseen konepajalle. Vaurioveturia on kerääntynyt katselemaan joukko konepajan työntekijöitä. Taustalla näkyvä tiilirakennus on konepajan veturikorjaamo. Kuurilan junaturma tapahtui 15. maaliskuuta 1957 Kalvolassa Kanta-Hämeen seudulla. Onnettomuudessa sai surmansa 26 henkeä ja noin 19 loukkaantui.
Kuurilassa vaurioitunut Ukko-Pekka Hr1 1005 Hyvinkään konepajalla
Konepajalaisen tytär Raija Haikonen hiihtämässä "lukoilla" perheensä ja ystäviensä kanssa. Henkilöt kuvassa vasemmalta Seija ja Sirkka Hanikka, Raijan äiti ja Raija Haikonen. "Lukoiksi" sanottiin konepajan takana sijaitsevaa aluetta, joka oli suosittua ulkoilumaastoa niin kesällä kuin talvella.
Konepajalaisten lapsia Vesitorninkatu 8:n parvekkeella
Kuurilan junaonnettomuudessa vaurioitunut höyryveturi Hr1 numero 1005 Hyvinkään konepajalla. Kuurilan junaturma tapahtui 15. maaliskuuta 1957 Kalvolassa Kanta-Hämeen seudulla. Onnettomuudessa moottorijunan vetovaunu Dm4 nro 1607 tuhoutui täysin ja yöpikajunan veturi Ukko-Pekka Hr1 nro 1005 kaatui. Onnettomuudessa sai surmansa 26 henkeä ja noin 19 loukkaantui
Armi Lindberg Pappansa kanssa viltillä kotipihassa Telitiellä . Pappa Karl "Kalle" Lindberg oli koneajalla töissä. Telitien paritalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Telitien takana näkyy kuvassa konepajan aitaa, raiteita ja konepajan rakennuksia. Vilitn vieressä nurmikolla on Armin pienet nukenvaunut.
Armi Lindberg serkkunsa Annelin kanssa kotipihassa. Telitien paritalot olivat VR:n Hyvinkään konepajan työsuhdeasuntoja. Armin isoisä oli konepajalla töissä ja Armi asui äitinsä kanssa isovanhempiensa luona. Annelin isä oli myös konepajalla töissä ja heidän perheensä asui tämän paritalon yläkerrassa.