- Näytetään 1 - 100 / 13 961
- Siirry seuraavalle sivulle
Hakutulokset
VR:n ensimmäinen moottorivaunu kuvattuna ilmeisesti Naantalissa. Ohjaamossa kuljettaja Arne Brandt ja vaunun portailla seisomassa konduktööri. Arne Brandt oli moottorivaunu nro 1:n ensimmäinen kuljettaja, joka oli käynyt opissa Ruotsissa Atlaksen ja Devan tehtailla sekä oli osallistunut vaunun rakennukseen Pasilan konepajalla.
Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.
Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.
Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.
Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.
Raahen liikennepaikka perustettiin 5.12.1899. Rautatieaseman ja rautatien Raahesta Lapin asemalle rakennutti yksityinen Raahen Rautatieosakeyhtiö. Vuonna 1900 valmistunut asema poikkeaakin tyyliltään maamme muista rautatierakennuksista. Rakennuksen tyylissä yhdistyvät jugend, kansallisromantiikka ja saksalaistyylinen ristikkorakennetalo. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Rovaniemen liikennepaikka perustettiin 16.10.1909. Kuvassa olevan uuden asema-alueen rakentaminen aloitettiin 1946 ja asemarakennus valmistui 1953. Asemalle sijoitettiin odotushuone, ravintola, postitoimipaikka ja toiseen kerrokseen virkamies-, toimisto- ja lepohuoneet. Kellariin sijoitettiin huoltotilat.
Huutokosken asema rakennettiin IV luokan aseman piirustusten mukaan, jotka suunnitteli Thure Hellström. Asemarakennukseen liittyy alkuaan ruiskuhuoneeksi tehty rakennus. Asema on siirtynyt yksityiskäyttöön. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Iisalmen liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asema rakennettiin vuosina 1900-02 Bruno Granholmin laatimien III luokan ravintolattoman aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran 1904 ja asemalle avattiin ravintola. Rakennusta laajennettiin vielä vuosina 1925 ja 1930. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Imatran liikennepaikka perustettiin 1.3.1977 ja asema valmistui samana vuonna. Asema on rakennettu rinneratkaisuna. Julkisivultaan keltaisesta tiililaatasta toteutettuun rakennukseen kuljetaan asematorin puolelta odotushalliin, josta noustaan kolmanteen kerrokseen laituritasolle. Päätös asemarakennuksen purkamisesta tehtiin 2020.
Imatran keskusaseman sisätiloja. Imatran liikennepaikka perustettiin 1.3.1977 ja asema valmistui samana vuonna. Asema on rakennettu rinneratkaisuna. Julkisivultaan keltaisesta tiililaatasta toteutettuun rakennukseen kuljetaan asematorin puolelta odotushalliin, josta noustaan kolmanteen kerrokseen laituritasolle. Päätös asemarakennuksen purkamisesta tehtiin 2020.
Kaipiaisten liikennepaikka perustettiin 11.9.1870 ja siitä tuli yksi Pietarin radan keskeisimmistä asemista. Asemarakennus valmistui viimeistään 1870 yksilöllisten piirustusten mukaan II luokan asemaksi, jossa oli I ja II luokan ravintola. Kouvolan tultua risteysasemaksi, Kaipiaisten merkitys väheni. Asema pudotettiin III luokan asemaksi 1884 ja asemaravintola 1913. Aseman ulkomuoto muuttui huomattavasti 1920-luvulla, kun rakennus sahattiin kahtia ja näin saaduista rakennustarpeista tehtiin uusi asema Uttiin. Asemanseutu on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Taajamajuna H 496 Kiuruveden asemalla, kalustona kiskobussi Dm12. Kiuruveden liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asemarakennus valmistui samana vuonna Jarl Ungernin piirustuksin. Pärekatto on vaihdettu peltikatoksi, mutta muuten aseman ulkoasu on säilynyt hyvin. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Lapinlahden liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asema-alueella on säilynyt useita rautatiekäytössä olleita rakennuksia. Kuvassa puinen vesitorni, vesiviskuri sekä halkokatokset tornin molemmin puolin. Lapinlahden kunta on hankkinut asema-alueen omistukseensa ja se on vihitty kulttuurimatkailukäyttöön vuonna 2000. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Asemalla pysähtyneenä InterCity 68 matkustajajuna. Veturina Sr2 nro 3207. Mäntyharjun liikennepaikka perustettiin 1.10.1889. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Keltainen asemarakennus on rakennettu Oulun radan IV luokan aseman tyyppipiirustusten nro. 1 mukaan. Rakennus muutettiin suorakaiteesta vinkkeliksi 1907 laajennuksessa, jonka suunnitteli Bruno Granholm. Aseman vieressä on säilynyt punainen tavaramakasiini.
Runnin asemalaiturin betoninen katos ja keltainen asemarakennus. Runnin liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asemarakennus valmistui vuonna 1922 Jarl Ungernin piirustuksin. Kylpyläpaikkana tunnetun Runnin henkilöliikenne on jatkunut, vaikka asema alennettiin laiturivaihteeksi jo 1964. Liikennepaikalle on rakennettu korkea matkustajalaituri.
Varkauden keskusliikenneasema valmistui 1978 Arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnittelemana. Rakennuksen julkisivussa on käytetty vaaleaa klinkkerilaattaa, betonia, alumiinia ja lasia. Keskusliikenneasemalle sijoitettiin rautie- ja linja-autoasemien palvelut sekä taksin ja poliisin tilat.
Taajamajuna HDM 723 Varkauden rautatiasemalla. Kalustona dieselmoottorivaunu Dm12. Varkauden keskusliikenneasema valmistui 1978 Arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnittelemana. Rakennuksen julkisivussa on käytetty vaaleaa klinkkerilaattaa, betonia, alumiinia ja lasia. Keskusliikenneasemalle sijoitettiin rautie- ja linja-autoasemien palvelut sekä taksin ja poliisin tilat.