Seinäjoen aseman palokalustovaunu tulipalojen varalle. Vaunu ollut alunperin todennäköisesti Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäistä kalustoa.

Vuoden 1925 Ford rata-autona Koivun asemalla. Rata-auton perässä resiina, jonka päällä seisoo työmiehiä. Rata-auto on Vaasan varasto-osaston kirjoilla. Auton ympärillä miehiä tupakalla. OSa miehistä hyvin pukeutuneita, mutta kenelläkään ei ole rautateiden virkapukua tai lakkia.

Vuoden 1925 Ford rata-autona Koivun asemalla. Rata-auton perässä resiina, jonka takana seisoo työmiehiä. Rata-auto on Vaasan varasto-osaston kirjoilla.

Antrean asemalla 1.3.1896 tapahtuneessa räjähdyksessä vioittunut II luokan vaunu.

VR:n ensimmäinen moottorivaunu kuvattuna ilmeisesti Naantalissa. Ohjaamossa kuljettaja Arne Brandt ja vaunun portailla seisomassa konduktööri. Arne Brandt oli moottorivaunu nro 1:n ensimmäinen kuljettaja, joka oli käynyt opissa Ruotsissa Atlaksen ja Devan tehtailla sekä oli osallistunut vaunun rakennukseen Pasilan konepajalla.

Kuljettaja Arne Brandt poseeraa Ds2 moottorivaunun MAN-dieselmoottorin kupeella. Vaunu on joko nro 6, joka tuli uutena Turkuun, tai nro 8, joka tuli Turkuun oltuaan puolisen vuotta Iisalmessa.

Jyväskylä - Pieksämäki rataosalla sijaitseva liikennepaikka perustettiin 1.6.1918 ja sen nimi oli 1.3.1921 asti Haapaniemi. Thure Hellström suunnitteli asemarakennuksen ja se valmistui v. 1918.

Liikennepaikka perustettiin 16.10.1929 Kontiomäki - Oulu rataosalle. Liikenne Oulun suunnasta alkoi v. 1929 ja edelleen Paltamoon v. 1930. Thure Hellström suunnitteli asemarakennuksen ja se valmistui v. 1927.

Liikennepaikka perustettiin 16.10.1929 Kontiomäki - Oulu rataosalle. Liikenne Oulun suunnasta alkoi v. 1929 ja edelleen Paltamoon v. 1930. Thure Hellström suunnitteli asemarakennuksen ja se valmistui v. 1927.

Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.

Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti.

Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti.

Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.

Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.

Liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt II luokan asemarakennus. Sen suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander ja rakennus valmistui v. 1883. Asemaa laajennettiin v. 1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan.

Vaasan liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Vaasan rataa jatkettiin asemalta ja sisäsatamasta ulkosatamaan Vaskiluotoon v. 1900. Vaskiluodon henkilöliikennepaikan nimi muutettiin Vaasan satamaksi v. 1985.

Vaasan liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Vaasan rataa jatkettiin asemalta ja sisäsatamasta ulkosatamaan Vaskiluotoon v. 1900. Vaskiluodon henkilöliikennepaikan nimi muutettiin Vaasan satamaksi v. 1985.

Vaasan liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti. Vaasan rataa jatkettiin asemalta ja sisäsatamasta ulkosatamaan Vaskiluotoon v. 1900. Vaskiluodon henkilöliikennepaikan nimi muutettiin Vaasan satamaksi v. 1985.

Vaasan Höyrymylly Oy:n rakennus sijaitsee rannassa. Vaasan liikennepaikka perustettiin 29.9.1883. Kaupungin ja liikennepaikan nimi oli Nikolainkaupunki 13.10.1917 asti.

Liikennepaikka perustettiin 1.11.1914 Pieksämäki - Huutokoski - Varkaus rataosalle. Asemarakennus rakennettiin Thure Hellströmin laatimien piirustusten, lähinnä Suupohjan radan V luokan asemarakennusten mukaan. Rakennusta laajennettiin v. 1937.

Liikennepaikka perustettiin 1.11.1914 Pieksämäki - Huutokoski - Varkaus rataosalle. Asemarakennus rakennettiin Thure Hellströmin laatimien piirustusten, lähinnä Suupohjan radan V luokan asemarakennusten mukaan. Rakennusta laajennettiin v. 1937.

Liikennepaikka perustettiin 1.11.1914 Huutokoski - Parikkala rataosalle.

Liikennepaikka perustettiin 1.11.1914 Huutokoski - Parikkala rataosalle.

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

Huutokoski - Parikkala rataosan avajaiset? 1.11.1914.

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

Oulun entisen asemaravintolan tiloissa on toiminut vuodesta 2004 Pohjois-Pohjanmaan käsi- ja teideteollisuusyhdistys. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Oulun rautatieaseman matkustajalaiturit 2 ja 3 etelään.

R-kioski ja sinisiä penkkejä sekä kahvilapöytiä ja -tuoleja aseman sisätiloissa.

Sinisiä penkkejä sekä kahvilapöytiä ja -tuoleja aseman sisätiloissa.

Yöpikajuna PYO 262 pysähtyneenä Pellon asemalla. Liikennepaikka perustettiin 3.1.1964. Yöjunaliikenne Kolariin aloitettiin 1984, jolloin matkustajajunat pysähtyivät taas Pellossakin.

Yöpikajuna PYO 263 pysähtyneenä Pellon asemalla. Liikennepaikka perustettiin 3.1.1964. Yöjunaliikenne Kolariin aloitettiin 1984, jolloin matkustajajunat pysähtyivät taas Pellossakin.

Raahen liikennepaikka perustettiin 5.12.1899. Rautatieaseman ja rautatien Raahesta Lapin asemalle rakennutti yksityinen Raahen Rautatieosakeyhtiö. Vuonna 1900 valmistunut asema poikkeaakin tyyliltään maamme muista rautatierakennuksista. Rakennuksen tyylissä yhdistyvät jugend, kansallisromantiikka ja saksalaistyylinen ristikkorakennetalo. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Rovaniemen liikennepaikka perustettiin 16.10.1909. Kuvassa olevan uuden asema-alueen rakentaminen aloitettiin 1946 ja asemarakennus valmistui 1953. Asemalle sijoitettiin odotushuone, ravintola, postitoimipaikka ja toiseen kerrokseen virkamies-, toimisto- ja lepohuoneet. Kellariin sijoitettiin huoltotilat.

Rovaniemen asemarakennuksen julkisivua. Rovaniemen liikennepaikka perustettiin 16.10.1909. Asemarakennus valmistui 1953. Asemalle sijoitettiin odotushuone, ravintola, postitoimipaikka ja toiseen kerrokseen virkamies-, toimisto- ja lepohuoneet. Kellariin sijoitettiin huoltotilat.

Yöpikajuna PYO 264 Rovaniemen asemalla. Matkustajalaiturilla olevalla matkustajalla maski koronapandemian vuoksi.

Alkuperäisen asemarakennuksen tuhouduttua Lapin sodassa, rakennettiin tämä Tervolan uusi asema vuonna 1945 suuren aseman tyyppipiirustusten mukaan. Asema on yksityiskäytössä. Liikennepaikka perustettiin 16.10.1909.

Tornion liikennepaikka perustettiin 16.10.1903. Kuvan uusi tiilinen asemarakennus on vuodelta 1928. Siihen sijoitettiin myös tullin tilat. Rakennusta laajennettiin 1941.Asema on yksityiskäytössä. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Utajärven liikennepaikka perustettiin 1.12.1928. Thure Hellströmin suunnittelema V luokan asemarakennus valmistui samana vuonna. Asema on yksityisomistuksessa.

Huutokosken asema rakennettiin IV luokan aseman piirustusten mukaan, jotka suunnitteli Thure Hellström. Asemarakennukseen liittyy alkuaan ruiskuhuoneeksi tehty rakennus. Asema on siirtynyt yksityiskäyttöön. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Huutokosken aseman asuinkasarmi ja piharakennuksia. Asema on siirtynyt yksityiskäyttöön. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Huutokosken aseman punatiilinen vesitorni.

Iisalmen liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asema rakennettiin vuosina 1900-02 Bruno Granholmin laatimien III luokan ravintolattoman aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran 1904 ja asemalle avattiin ravintola. Rakennusta laajennettiin vielä vuosina 1925 ja 1930. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Imatran liikennepaikka perustettiin 1.3.1977 ja asema valmistui samana vuonna. Asema on rakennettu rinneratkaisuna. Julkisivultaan keltaisesta tiililaatasta toteutettuun rakennukseen kuljetaan asematorin puolelta odotushalliin, josta noustaan kolmanteen kerrokseen laituritasolle. Päätös asemarakennuksen purkamisesta tehtiin 2020.

Imatran keskusaseman sisätiloja. Imatran liikennepaikka perustettiin 1.3.1977 ja asema valmistui samana vuonna. Asema on rakennettu rinneratkaisuna. Julkisivultaan keltaisesta tiililaatasta toteutettuun rakennukseen kuljetaan asematorin puolelta odotushalliin, josta noustaan kolmanteen kerrokseen laituritasolle. Päätös asemarakennuksen purkamisesta tehtiin 2020.

Joutsenon liikennepaikka perustettiin 1.10.1934 ja Thure Hellströmin piirtämä asema valmistui samana vuonna.

Kaipiaisten liikennepaikka perustettiin 11.9.1870 ja siitä tuli yksi Pietarin radan keskeisimmistä asemista. Asemarakennus valmistui viimeistään 1870 yksilöllisten piirustusten mukaan II luokan asemaksi, jossa oli I ja II luokan ravintola. Kouvolan tultua risteysasemaksi, Kaipiaisten merkitys väheni. Asema pudotettiin III luokan asemaksi 1884 ja asemaravintola 1913. Aseman ulkomuoto muuttui huomattavasti 1920-luvulla, kun rakennus sahattiin kahtia ja näin saaduista rakennustarpeista tehtiin uusi asema Uttiin. Asemanseutu on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Taajamajuna H 496 Kiuruveden asemalla, kalustona kiskobussi Dm12. Kiuruveden liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asemarakennus valmistui samana vuonna Jarl Ungernin piirustuksin. Pärekatto on vaihdettu peltikatoksi, mutta muuten aseman ulkoasu on säilynyt hyvin. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kiuruveden aseman vesitorni. Liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Kotkan uusi rautatieasema kadulta päin. Punatiilinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1925. Kaksikerroksisen asemahallin molemmin puolin sijoitettiin yläkertaan asemapäällikön, kirjurin ja asemamiehen huoneistot. Liikennepaikka perustettu 1.10.1890.

Taajamajuna HSM 540 Kotkan satamassa. Sataman seisake avattiin liikenteelle 1998.

Lastaamaton puutavarajuna T58822 Kotkan sataman ratapihalla. Veturina sähköveturi Sr1.

Lapinlahden liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asema-alueella on säilynyt useita rautatiekäytössä olleita rakennuksia. Kuvassa puinen vesitorni, vesiviskuri sekä halkokatokset tornin molemmin puolin. Lapinlahden kunta on hankkinut asema-alueen omistukseensa ja se on vihitty kulttuurimatkailukäyttöön vuonna 2000. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Asemalla pysähtyneenä InterCity 68 matkustajajuna. Veturina Sr2 nro 3207. Mäntyharjun liikennepaikka perustettiin 1.10.1889. Asema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Keltainen asemarakennus on rakennettu Oulun radan IV luokan aseman tyyppipiirustusten nro. 1 mukaan. Rakennus muutettiin suorakaiteesta vinkkeliksi 1907 laajennuksessa, jonka suunnitteli Bruno Granholm. Aseman vieressä on säilynyt punainen tavaramakasiini.

Punkaharjun (vuoteen 1989 Punkasalmi) asemarakennus valmistui 1908 Bruno Granholmin laatimien Savonlinnan radan V luokan aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin 1927 alkuperäistä rakennustapaa noudattaen.

Punkaharjun asema ja tavaramakasiini. Punkaharjun (vuoteen 1989 Punkasalmi) asemarakennus valmistui 1908 Bruno Granholmin laatimien Savonlinnan radan V luokan aseman piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin 1927 alkuperäistä rakennustapaa noudattaen.

Runnin asemalaiturin betoninen katos ja keltainen asemarakennus. Runnin liikennepaikka perustettiin 1.12.1923. Asemarakennus valmistui vuonna 1922 Jarl Ungernin piirustuksin. Kylpyläpaikkana tunnetun Runnin henkilöliikenne on jatkunut, vaikka asema alennettiin laiturivaihteeksi jo 1964. Liikennepaikalle on rakennettu korkea matkustajalaituri.

Siilinjärven liikennepaikka perustettiin 1.7.1902. Asemarakennus valmistui samana vuonna Bruno Granholmin laatimien Iisalmen radan V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin jo 1908. Ulkoasuun on vuosien mittaan tehty useita muutoksia.

Varkauden keskusliikenneasema valmistui 1978 Arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnittelemana. Rakennuksen julkisivussa on käytetty vaaleaa klinkkerilaattaa, betonia, alumiinia ja lasia. Keskusliikenneasemalle sijoitettiin rautie- ja linja-autoasemien palvelut sekä taksin ja poliisin tilat.

Taajamajuna HDM 723 Varkauden rautatiasemalla. Kalustona dieselmoottorivaunu Dm12. Varkauden keskusliikenneasema valmistui 1978 Arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnittelemana. Rakennuksen julkisivussa on käytetty vaaleaa klinkkerilaattaa, betonia, alumiinia ja lasia. Keskusliikenneasemalle sijoitettiin rautie- ja linja-autoasemien palvelut sekä taksin ja poliisin tilat.

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

pysty, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

pysty, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen, pahvikuva

vaaka, mustavalkoinen, pahvikuva

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

pysty, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen, reproduktio

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen

vaaka, mustavalkoinen, reproduktio

vaaka, värillinen

vaaka, värillinen

pysty, mustavalkoinen

pysty, mustavalkoinen